Kiurusta otin paljon perinteisiä lentokuvia mutta yritin kuvata lajia myös maassa.
toinen näistä on otettu Kulomäen huipulla, toinen Haltialan laitumilla. Muutenkin tämän vuoden retkeily painottui vahvasti perinteisiin lähiretkikohteisiin.
Jouhisorsasta tuli vastaan loppusyksyllä tämä nuori koiras joka alkaa hiljalleen hankkia itselleen ensimmmäistä juhlapukuaan.
Lapasorsasta tuli runsaasti perinteisiä poseerauksia, tässä tällainen värimaailma nukkuvan koiraan ympäriltä. Anakset ovat vuosittain kuvauskohteiden kärjessä, erityisesti tavit, haapanat, heinä- ja harmaasorsat. Heinätavi osuu kohdalle harvemmin. Nytkin kohteet olivat kaukana ja tulokset tuntokuvatasoa.
Hanhistakin tundrahanhikuvat jäivät tuttuihin tuntokuviin lentävistä tai ruokailevista parvista. Merihanhesta alkaa tulla vuosittain kohtalaisia dokumentteja kun se pesii nykyisin säännöllisesti vakioretkikohteillani. kaupungin läheisyys tuntuu myös kesyttävän lintuja joten niiden lähelle pääsee paljon takavuosia helpommin. Toistaiseksi tulokset ovat olleet näitä poseerauksia.
Metsähanhiakin tuli tähtäimeen joko taivaalta tai laitumilta, tuossa rossicuksia parin laulujoutsenen seurana Seutulassa keväällä, Parilla on hitunen valkeaa nokantyven ympärillä.
Kirvisistä luotokirvistä ei ole tarvinnut liiemmin kameralla tähtäillä pääkaupunkiseudulla, Tuo tuli vastaan keväällä Viikissä, edelliset kuvat taitavat olla lähes vuosikymmenen takaa.
Niittykirvinen on jokavuotisia vakiokohteita, tässä vaihteeksi puussa laulamassa.
Metsäkirvisestä ainoat kuvat tulivat kuusen latvoissa laulavista. Tervapääskynkään lentokuvat eivät tänä vuonna tuoneet mainittavaa uutta mukaan jo aiemmin kuvaamaani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.