Huhtikuussa 1979 kevät alkoi
hiljalleen lupailla tulollaan Saimaan kaakkoisnurkassa. Ehtiessäni
kävin tavallisimmin Tiuruniemen kärjessä katsomassa mitä muuttoa
Saimaalla kulkisi. Viidentenä päivänä olin kolmen tunnin
iltakävelyllä, lämpöä oli jo viisi astetta, heikkoa tuulta,
ohutta yläpilveä ja hieno näkyvyys. Sula niemen edustan salmessa
oli laajentunut runsaasti ja niemen kärkikin alkoi pälvittäin
paljastua.
Telkkäkoiras oli tullut salmen sulaan,
ensimmäinen tänä keväänä Vuoksen ulkopuolella. Harmaalokkeja
oli neljäkymmentä, merilokkiparilla oli kilpaileva koiras
kiusanaan, niiden kahinointi ja kaklatus toi mieleen muistot mereltä.
Käpytikka kuului niemen männiköstä, muutto jäi vain yhteen
vihervarpuseen, viherpeippoon ja muutamaan varikseen.
Seuraavana päivänä oli aikaa enemmän
ja kävin kärjessä jo aamulla. Telkkiä oli jo neljä, merilokit
hävinneet ja harmaalokkeja muutteli yli 27 kolmenkymmenen
paikallisen niistä häiriintymättä. Pulmunen muutti niemen yli,
samoin uuttukyyhky. Se oli tuolloin ja kai nytkin harvinainen näky
Imatran seudulla.
Kävin myös Vuoksen varrella
Imatrankosken ja Tainionkosken välin katsomassa ja palasin taas
Rauhaan Karhumäen kautta. Heinäsorsia, telkkiä ja isokoskeloita
oli Vuoksessa, samoin harmaalokkeja mutta muuttoa ei näkynyt.
Linnansuonniitylle oli kuitenkin ilmaantunut kaksi töyhtöhyyppää.
Tainionkoskella oli kaksi pikkuvarpusparia keväisissä puuhissaan.
Seitsemäntenä päivänä kelit sen
kuin paranivat, seitsemän astetta oli lämmintä ja aurinko paistoi
niin että silmiä häikäisi. Imatralla kävin nyt heti aamusta ja
päivällä ehdin käydä vielä Tiuruniemessä ennen palvelusvuoroa.
Muuttolinnuista töyhtöhyypät olivat
saaneet yhden uuden kaverin edellispäivän paikalleen ja
Korvenkylänmäen yli muutti vielä yksi hyyppä. Kiuruja oli
Linnansuonniityllä viitisentoista, kolme muutti Vuoksen yli ja
kymmenisen oli myös Korvenkylässä ja Korvenkannassa. Variksia
muutti päivän mittaan runsaat viisikymmentä, mustavariksia meni
koilliseen kaksi Itä-Siitolassa ja yhdeksän Saareksiinmäellä.
Kottaraisia oli tullut kolme Korvenkylänmäelle, tilhiä taas kolme
Rauhan sairaalan puutarhalle. Hemppoja oli neljässä paikassa
yhteensä seitsemän lintua.
Kahdeksantena päivänä puristin taas
samat kierrokset ja päivä oli taas edellisiä aurinkoisempi.
Korkeapaine oli komea mutta muutto edelleen varovaista. Tiuruniemen
sulaan oli tullut ensimmäinen heinäsorsapari ja ensimmäiset kolme
isokoskeloa. Vuoksessa oli tarjolla vanha valikoima, tukkasotkakin
talven siellä viettänyt.
Rauhan sairaalan yli muutti kaksi
uuttukyyhkyä, jo toinen havainto tästä täkäläisestä
pikkurariteetista. Töyhtöhyyppien määrä oli kasvanut kuuteen,
naurulokkeja oli kolme Mansikkalassa Vuoksen varrella. Variksia
muutti edelleen kymmeniä vakaasti koilliseen, pikkulintuja edelleen
vain hajayksilöitä, peippoja sentään kuusi Tiuruniemen vaiheilla.
Yhdeksäntenä päivänä oli edelleen
kirkasta mutta aiempaa hieman koleampaa. Lyhyt iltakävely
Tiuruniemeen paljasti vesilintujen jatkaneen matkaa. Harmaalokkien
joukkoon oli taas tullut yksinäinen merilokki. Teeret soidintelivat
Mietinsaaressa, parinkymmenen muuttovariksen lisäksi liikekannalla
oli vain urpiainen ja pari vihervarpusta. Kevät tarvitsi potkua
persuksiinsa.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.