Lintuja vihoistani CLXXIV

Huhtikuun neljästoista (vuonna 1989) valkeni lämpimänä, kymmenen astetta oli jo aamusta vaikka yö oli ollut pilvetön. Lämpö oli saanut vauhtia perhosiin ja kimalaisiin joita näkyi heti kun aamupäivällä lähdin koiran kanssa Petikon metsän kuntolenkille ja maastoon. Varpushaukka muutti menomatkalla yli, kuovi samoin metsän yllä. Rastaat olivat täyttäneet metsän ja kevään ensimmäinen metsäkirvinen lensi myös ylitseni Pitkäsuon nykyisen täyttömäen laitamilla.

Kanahaukan näin ensin metsän yllä ja vähän myöhemmin kuulin soidinääntelyä läheisestä kuusikosta. Sieltä löytyikin myöhemmin pesä. Metsäviklo soidinteli kahdessakin paikassa, puukiipijä lauloi. Mustarastas varoitteli jo enteellisesti vanhan kuusettuvan pellon laidassa. Riistaruokintapaikan tuntumassa lauloivat punarinnat ja laulurastaat ja toinen metsäviklo taisi asustaa läheisellä suolaikulla. Punatulkkupari lauleli ja seurusteli hillitysti kuusessa. Vähän kauempana puiden välistä kolme hirveä katseli meitä, koirani olisi taas halunnut katsella niitä lähempääkin.

Töyhtötiaispari puuhasi lähellä metsänreunaa ja aivan laidasta löysin ensimmäisen mustarastaan pesän, tosin vielä ilman munia. Pellolla etsi syötävää kevään ensimmäinen kivitaskukoiras. Iltapäivän lämpö nousi kahdeksaantoista asteeseen, tuuli idästä leudosti. Ohut utu piti näkyvyyden alle kymmenessä kilometrissä. Ilta kului sitten töissä.

( ensimmäinen valkovuokko näkyi )

Viidestoista päivä oli aamulla hieman viileämpi, viisi astetta. Pilvetön taivas sai hieman peitettä yhdeksän jälkeen, tuuli edelleen idästä ja näkyvyys oli parantunut vähän. Tein taas aamupäivän mittaisen lenkin, nyt Petikon länsilaidan metsiin. Friimetsän vanha ketunkolo vaikutti hiljaiselta, rastaita lauloi täälläkin mutta pesiä ei vielä löytynyt.

Metsänreunan ojassa oli sammakko, sisemmällä kuusikossa kiinnostava risukasa, olisiko närhen pesän alku. Varikset kyllä kiertelivät varovaisina yläpuolella, niillä oli varmasti pesä lähellä. Yli muutti rautiainen ja taas metsäkirvinen. Keltasirkku varoitteli hakkuuaukon laidassa. Tulin kehäkolmosen yli Pitkäjärven pohjoispäähän. Taivaanvuohet soidintelivat, pajusirkut lauloivat. Harakkapari rakensi pesää pajukkoon. Vesi oli yhä korkealla ja niityt märkiä. Tuuli oli yltynyt mutta pilviä edelleen hyvin vähän.

Vehkalammin luona huomasin aivan äsken tapetun fasaanikukon, jota oli ehditty vain hieman repiä selästä. Yli lensi kanahaukkakoiras jonka yhteyttä edelliseen mietin. Metsäviklo soidinteli Vehkalammin yllä, lammessa ui viisi tavia ja puoli tusinaa heinäsorsaa. Harakalla oli täälläkin jo pesä valmiina.

Iltasella tein vielä pienen koirakävelyn Martinlaakson pohjoislaidalla. Metsäviklo muutti yli, punakylkirastaat ja punarinnat lauloivat ahkerasti. Tuuli oli yhä navakkaa, taivas hilajlleen pilvistymässä ja sää viilenemässä.

Kuudentenatoista päivänä aamulla oli enää yksi aste lämmintä. Tuuli oli kääntynyt koilliseen. Kanahaukan huomasin jo keittiön ikkunasta aamuteen aikaan. Lähdin yhdeksän jälkeen kohti Kiikalaa Hyyppärän tienoon pöntötysalueelle.

Perillä pöntöt olivat edelleen tyhjiä. Lintuja oli hyvin vähän vaikka maa oli jo lumeton ja ilmakin tuntui lämpimältä. Viitisen käpylintua, pari vihervarpusta, kymmenkunta peippoa, pari keltasirkkua, siinä alueen linnut.

Varesjoen notkossa kävin katsomassa olisiko lintuja enemmän. Peukaloinen lauloi ja löysin viimevuotisen pesän siitä missä olin nähnyt sitä vuosi sitten rakennettavan. Puukiipijä ja kuusitiainen lauloivat myös, samoin peipot. Rastaita oli yllättävän vähän, pyitä sentään peräti kuusi lintua. Myös hippiäiset olivat innokkaasti äänessä, oli varmaan yleisin lintu muuten aika hiljaisessa notkossa.

Omenajärvellä oli hyvä mahdollisuus laskea avoveden linnut ja teinkin laskennan itärannan tähystyspisteestä. Silkkiuikkuja oli kuusi, kevään ensimmäiseni. Laulujoutsenia paikalla oli 121, huippu ehkä jo ohi menossa. Kanadanhanhia oli kaksitoista, telkkiä 60, haapanoita 51. Heinäsorsia huomasin 24. Sotkista punasotkalla oli muuttohuippu, 226 lintua laskin, tukkasotkien määrä jäi 82 lintuun. Nokikanojakin näkyi 51. Telkkien ja heinäsorsien pesimäkantaa voi jo noista haarukoida, edellisiä arvioin pesivät 39 ja jälkimmäisiä 18 paria.

Palasin ykköstielle ja Aneriolta laskin vielä 18 laulujoutsenta. Ykköstien varressa Sammatissa pysähdyin katsomaan auton alle jäänyttä sarvipöllöä. Iltasella koillistuuli oli vain yltynyt, taivas vetäytyi pilveen, lämpötila putosi ja kohta taivaalta alkoi pudota räntä- ja vesisadetta. Lyhyt lämpöaalto oli ohi ja takatalven makua taas koleassa ilmassa.

***