Vuonna 1969 maaliskuun kolmastoista oli sää ja lintutilanne
aamulenkkini aikaan kuten jonakin senastisena talvipäivänä.
Vuohensaarentien alkupään kaatopaikan lähistöllä näkyi siellä
pitkään viihtynyt kottarainen, vuorihemppojen kolmikko ja
varpushaukka kävi myös paikalla saalista etsimässä. Peippoja oli
sekä viereisellä ruokintapaikalla että Hämmäisten
ruokintapaikalla Karjaskylään vievän tien varressa. Koulukaverini
Liikko ja Lintuvuori kävivät omalla retkellään iltapuolella
koulun jälkeen ja näkivät kaatopaikalla jo viisi kottaraista, sen
vuoden ensimmäiset varmasti muualta muuttaneet linnut.
Viidentenätoista päivänä olinkin
yli kuuden tunni retkellä heti lehdenjakokierroksen jälkeen,
seurana oli Liikon Jorma ja Lehtolan Tapani. Varpushaukka näyttäytyi
taas ja Tapsa oli huomannut edempänä Halikonlahdella myös
kanahaukan. Vuohensaarentien ruokintapaikalla oli paitsi kolme
peippoa ja kolme vuorihemppoa ja pikkuparvi urpiaisia ison
keltasirkku- ja varpusparven seassa, myös kuusi peltopyytä.
Kaatopaikan kulmalla oli nyt seitsemän kottaraista. Ulompana
polttokaatopaikan kärjessä oli kolmen talvehtineen tunturikiurun
ryhmä. Sinitiaisia lauloi reitin varressa siellä täällä ja
viherpeippoja joka puolella. Ei päivä mitenkään erityisen
keväinen ollut, pakkasta yön jäljiltä viisitoista astetta, taivas
lähes pilvetön sentään joten aurinko lämmitti kun tuulikaan ei
puhaltanut liikaa, se virisi iltapäivän myötä lännestä tai
lounaasta ja toi mukanaan vähän pilviä. Aurinko tarttui hyvin
naaman nahkaan. Kaikkiaan huomasimme 19 lajia päivän aikana.
Seuraavanakin aamuna olin retkellä
lehtilenkin jälkeen kolme ja puoli tuntia. Varjossa oli pakkasta,
auringossa hanget pehmenivät. Tuuli nyt idästä, aika heikosti
edelleen. Aamun hajanainen pilvipeite hävisi puoleen päivään
mennessä, näkyvyyttä riitti horisonttiin asti.
Nyt kävin paitsi Halikonlahdella, myös
Halikon Kokkilassa. Vuohensaarentien varresta löytyi samoja lintuja
kuin edellisenäkin päivänä, peltopyyt olivat yhä paikalla,
vuorihempot, urpiaiset ja peipot myös, samoin kottaraisten
seitsikko. Kokkilantien varresta kuulin hömötiaisen ja lossisulassa
ui vuoden ensimmäinen isokoskeloni. Retki tuotti havaintoja
kahdeksastatoista lajista.
Seitsemäntenätoista päivänä en
käynyt retkellä mutta Lintuvuoren Jari kertoi nähneensä
Halikonlahdella kevään ensimmäisen kiurun. Kahdeksantenatoista
päivänä kävin itsekin paikalla mutta erikoisimmaksi havainnoksi
jäi ruokintapaikalla ollut järripeippo.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.