( talvilomalainen siinä puhdistautuu )
Vuonna 1969 maaliskuun 24. päivänä
oli kirkas korkeapainesää, aurinko lämmitti mukavasti kun illalla
tein lyhyen retken Halikonlahdelle koulupäivän jälkeen. Tuuli oli
heikkoa, pikku puhallus tuli milloin etelästä, milloin pohjoisesta,
pilviä ei näkynyt missään.
Tunturikiurujen kolmikko nautti
talvilomastaan polttokaatopaikan reunan ruderaatissa, tuulihaukka
saalisteli Vuohensaarentien varressa. Kaatopaikalla ruokaili neljä
kottaraista ja sen vieressä rikkaruohostossa kolme vuorihemppoa.
Polttokaatopaikan laidassa huomasin pulmusen. Se oli varmaan
muuttanut, mutta ei tuona päivänä. Kaverit olivat nähneet sen jo
edeltäneenä sunnuntaina.
Tiistaina 25.3. sää jatkui
entisellään. Käväisin päiväsaikaan taas Halikonlahdella toivoen
jonkun kevätlinnun jo saapuneen ja totta tosiaan, ensimmäisen
kiuruni huomasin Vuohensaarentien lumenkaatopaikalla. Tunturikiurut
olivat edelleen vanhalla paikallaan, samoin tuulihaukka. Kaksi
kottaraista oli nyt Vuohensaarentien alkupään ruokintapaikalla,
samoin ainakin yksi peippo ja peltopyyparvi missä nyt oli peräti
kymmenen lintua. Mustavariksia oli tullut jostakin lisää, nuori
lintu oli lumenkaatopaikalla, vanha lintu Vuohensaarentien alkupäässä
ja vielä yhden näin lennossa Viurilan kartanon suuntaan.
Illalla innostuin tekemään
polkupyörällä pöllönkuuntelukierroksen Merikulman,
Hämeenkyläntien, Ilmusmäen ja Pettilän kautta takaisin Saloon. Ei
ollut turha retki, Fulkilan kartanon jälkeen kuuntelin kun huuhkaja
huuteli paikalla mistä myöhemmin löytyi peräti pesä. Toinen
lintu vastaili sille peltoaukon toiselta puolelta ja kuuntelin tuota
keskustelua siinä puolen tunnin ajan ennen kuin jatkoin matkaa.
Huuhkaja huhuili myös Ilmusmäen itäpäässä ja siirtyi sieltä
Rankosinmäelle, missä sitten hiljeni. Kotona olin tuntia ennen
puoltayötä eikä aikaa paljonkaan kun kolmelta piti lähteä taas
lehtiä jakamaan. Pakkanen yöllä oli pistävää, parikymmentä
astetta joten kevät oli tästä vielä kaukana.
Ei tuntunut missään lyhyt yöuni,
seuraavana aamuna lähdin heti lehtilenkin päälle pikakäynnille
Halikonlahdelle. Ehdin käväistä alkupään kaatopaikalla,
ruokintapaikalla ja vilkaista tienvarren peltoja ennen kuin piti
mennä kouluun. Paikalla oli tutuista linnuista tuulihaukka, peippo
ja kaksi kottaraista. Nuori mustavaris oli kaatopaikalla ja yli lensi
kolmen linnun parvi pohjoiseen. Harmaalokkeja oli tullut kolme uutta.
Kanahaukka kävi etsimässä saalista myös kaatopaikan luota
hätistäen muut linnut vähäksi aikaa tiehensä.
Illalla innostuin hyvien havaintojen
piiskaamana uudestaan pöllökierrokselle. Pakkasta oli edelleen
seisovassa korkeapainesäässä kymmenen astetta vaikka päivällä
oli aurinko kivasti lämmittänyt. Perniössä asti kävin kolmen tunnin kierroksen, mutta siltä puolelta kuulin taas vain tuon Fulkilan huuhkajan, Joensuun kartanonpuistossa huusi kerran lehtopöllö.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.