( harmaalokit sentään tulevat oli keli mikä tahansa )
Vuonna 1979 olin kevätpäivän
tasauksen aikoihin taas Joutsenossa Rauhan sairaalassa, ja 21.3.
iltasella käväisin lyhyellä retkellä Imatralla Vuoksen varren
lintuja katsomassa. Lämpö oli nollassa, navakka tuuli lounaassa,
taivas pilvessä ja näkyvyys mainio. Imatrankoskelta kävelin
Tainionkoskelle asti jokivartta ja sieltä Karhumäen ja Korvenkylän
kautta takaisin sairaalaan.
Vesilintutilanne oli ennallaan,
heinäsorsia kuusikymmentä, telkkiä viisitoista, pari isokoskeloa
ja tukkasotkanaaras vanhalla paikallaan. Viiden telkän parvi muutti
Tainionkosken yli koilliseen. Harmaalokkeja virralla oli pari.
Peruslajistosta eniten oli taas puluja ja variksia, pienemmistä
varpusia, talitiaisia ja keltasirkkuja. Ritikankoskella oli komea 22
yksilön mustavarisparvi, lisänä kolme naakkaa. Siitolassa
pihapuutarhassa ruokaili räkättirastas. Karhumäessä oli kolme
paikallista tilheä ja kaksi vihervarpusta muuttolennossa, urpiaisia
muutteli yli parikymmentä, muuta muuttoa ei sitten ollutkaan.
Viherpeippoja oli paikalla jo parikymmentä pitkin matkaa.
Metsätaipaleilla oli vain talvesta tuttua, töyhtö- ja hömötiaiisa
sekä hippiäisiä. Kaikkiaan lajimääräksi sai 23, mikä sentään
oli talvilukuja enemmän.
Seuraavat päivät kuluivat tiiviisti
sairaalan palveluksessa, 23. päivänä kirjasin sentään muistiin
pihan yli lentäneet kolme harmaalokkia ja sen että pihan
pikkuvarpuskoiras lauleli aamulla innokkaasti vakiopensaassaan osasto
ykkösen nurkalla. Lämpötila oli tuolloin asteen verran plussalla,
tuuli kääntynyt kaakkoon, pilvipeite puoliksi hajallaan. Olisi ehkä
ollut keväisempi päivä retkelle, sitä odotellessa...
***
( siinäkin puskassa pikkuvarpunen )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.