Vuonna 1979 maaliskuun viidentenätoista
talvi tuntui kiristävän otettaan. Pakkasta oli kymmenkunta astetta
Rauhan sairaalassa kun aamulla lähdin bussikyydillä Imatrankoskella
käymään. Takaisin palasin kävellen aseman ja Karhumäen kautta.
Tuuli puhalsi koillisesta navakasti, pilvistä oli ja keli tuntui
ankaralta.
Heinäsorsia oli Vuoksessa
viitisenkymmentä Imatrankosken ja keskusliikenneaseman vakiovälillä.
Samalla välillä oli parikymmentä telkkää, seitsemän isokoskeloa
ja talven viettänyt allinaaras. Mitään kevääseen viittaavaa ei
näkynyt, mutta talvelta tuttu lajisto oli kyllä paikalla. Kaikkiaan
näin parin tunnin pikakäynnillä 21 lajia. Käpytikka oli
Korvenkylässä, pikkuvarpunen Karhumäessä, metsätaipaleilla
närhet, töyhtö- ja hömötiaiset, hippiäiset ja käpylinnut.
Iltapuoli kului taas palvelusvuorossa, samoin seuraava aamu.
Kuudennentoista päivän iltapuolella
käväisin taas pikaisesti asioilla Imatralla ja siinä sivussa
tarkastin Vuoksen vesilinnut. Heinäsorsat olivat eilisissä
lukemissa, telkkiä 17 ja isokoskeloita neljä, tukkasotka näyttäytyi
nyt samalla paikalla missä tein siitä talven ensihavainnon.
Pakkanen oli kiristynyt aamulla
kahteenkymmeneen, iltasellakin oli varjossa lähes sama lukema.
Pohjoisesta tuuli, ehkä hitusen heikomin kuin edellisenä päivänä
mutta raaka oli ilma edelleen. Vuoksi oli taas saanut uutta jäätä
ja jääpeite oli yhtä laaja kuin helmikuun puolivälissä.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.