Vuonna 1969 ehdin taas linturetkelle
27. tammikuuta. Aamupäivän käytin Hämeenkyläntien kierrokseen.
Pakkasta oli 23 astetta, onneksi oli tyyntä. Taivaskin oli lähes
pilvetön.
Kaikkiaan näin retkellä kuusitoista
lajia. Tuttu joka retken lajisto tuli vastaan jo kaupungissa, maalla
näkyi sitten siellä tyypillisiä lajeja, närhi Hämeenkylässä,
hippiäisiä, pari töyhtötiaista ja nelisen hömötiaista
metsäosuuksilla.
Viherpeipon huomasin heti kotikulmilla
Vähäjoen varressa, pulut, naakat ja varpuset keskittyivät
kaupunkiin. Varikset, harakat, talitiaiset, punatulkut ja keltasirkut
esiintyivät yhtä runsaina maalla kuin kaupungissakin. Fasaaneja
löytyi vakiopaikoiltaan pitkin matkaa.
Helmikuun ensimmäisenä tein parin
tunnin lenkin Halikonlahdelle, en tosin polttokaatopaikalle asti.
Kovat pakkaset olivat ohi, asteen verran sentään nollan
alapuolella. Taivas oli pilvistymässä, tuuli lännestä heikkoa.
Retkellä havaitsin seitsemäntoista
lajia. Kottarainen jaksoi sinnitellä Vuohensaarentien kaatopaikalla,
samoin kuusi vuorihemppoa ja viisi järripeippoa, edelliset
rikkaruohostossa, jälkimmäiset kaupungin varaston lähellä
ruokintapaikalla. Niiden seurassa oli yksi peippokin ja kaksi lisää
Joensuun puiston kuusiaidan suojassa keltasirkkujen kanssa. Viitisen
urpiaista oli Vuohensaarentien varressa. Palatessani keskustaan
puistoissa oli parikymmntä viherpeippoa ja lopuksi yli lensi
kanahaukka puluja sekä varislintuja hermostuttaen.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.