Tähän aikaan virtaavissa vesissä näkee koskikaroja. Näissä kotikulmien pikkupuroissa tai Keravanjoessakaan ei niitä juuri ole näkynyt, tänä talvena linnut tuntuvat keskittyvän perinteisimmille paikoille.
Tämä kuvan lintu viihtyy Vanhankaupunginkoskessa Vantaanjokisuulla ja sitä moni kuvaa yläpuolen kävelysillalta.
Välillä silläkin on ollut samassa koskessa kilpailevaa seuraa mutta yleensä se saa touhuta yksin
korentojen toukkia etsien ja itseään uimakuntoon rasvaten.
Muualla on ahtaampaa, Pitkäkoskella on ollut välillä kuusikin karaa ja Vantaankoskella neljä. Paljon niiden aikaa kuluu toisiaan pois hätistellessä.
Siinäkin taas tulee viereen joku häirikkö vaikkei tässä mitään joka karan oikeutta ole.
Ei tässä mitään valkeaa lippua näytetä, tämä on sotalipun heiluttelua.
Jos käännyt katselemaan muualle,
saat lähteä katsomaan kaukaisuutta lähempääkin.
Saapahan taas olla vähän aikaa rauhassa
paitsi että tässä taitaa olla liian kova virta saalistamiseen, pitää lähteä itsekin vähän edemmäs.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.