( kanahaukka päivystää antennilla )
Tämä lintutalvi on lajistoltaan aika vaatimaton, ei tosin ihan niin surkea kuin joskus kolme vuosikymmentä sitten mutta eipä paljoa puutukaan. Bongauksen olen jättänyt aika lailla kokonaan, joten päiväkävelyistä moni suuntautuu kotikulmille. Hiekkaharjun ja Rekolan välimaastosta saa kevyesti koottua sen viidentoistatuhannen askeleen päiväannoksen jonka olen tavoitteekseni asettanut.
Vuoden kolmena ensimmäisenä päivänä keräsin tuollaisilla kierroksilla yhteensä 23 lajia. Ensimmäisen päivän kolmesta plusasteesta pudottiin kolmantena päivänä jo yhdeksään pakkasasteeseen. Heinäsorsia odotti talven tuloa vielä runsaat 120 lintua Rekolanojassa ja Havukoskella. Ensimmäsenä päivänä lensi yli vielä joku yksittäinen tilhi ja muutama kalalokki. Pyrstötiaisia löytyi muutama kolmantena päivänä Rekolanojan varresta, ruokintapaikoilla oli vielä runsaasti mustarastaita ja peippoja.
Päivittäin pistäydyin omalla ruokintapaikallani ja kurkistin samalla myös viereiseen sulana pysyneeseen ojaan ja huomasinpa vielä siihen jääneen paikallisen jänkäkurpan ennen kuin kiristyvät pakkaset veivät siltä paikan, mahtoiko löytää läheltä uuden. Yhdeksäntenä päivänä huomasin vuodelle uutena töyhtötiaisen, muuten linnusto oli samaa kuin tähänkin asti. Kanahaukka löytyi tavallisimmin Rekolan suunnalta, joskus myös ruokintapaikkojen läheltä vahtia pitämästä. Palokärki löytyi ruokinnan lähipuista tai kaupungin risukasasta lähes päivittäin, samoin yhdestä kolmeen käpytikkaa.
( koskikaraa täytyy hakea kauempaa )
Umpeutuvista sulista hävisivät heinäsorsat pikkuhiljaa, nyt niitä on jäljellä enää parikymmentä. Mustarastaat ovat samalla tavalla kadonneet, ehkä joka kolmas vuodenvaihteen lintu on edelleen jäljellä. Tiklit ovat kerääntyneet ruokintapaikkojen ja lintulautojen luo, niitä näkee parhaimmillaan parikymmentä päivässä. Ruokintapaikoista hoidetuinta miehittävät pääasiassa pikkuvarpuset ja keltasirkut, joukossaan myös tavallisia varpusia ja vähän punatulkkuja sekä viherpeippoja. Toiselle keskittyvät sitten tiaiset, tiklit, mustarastaat ja peipot. Petolinnuista paitsi paikallisia kanahaukkoja, on vastaan tullut myös ohilentävä merikotka ja viimeksi varpushaukka, joka taisikin olla pikkuvarpushaukka koska oli sellaisen ruokintapaikalta saaliikseen napannut. Närhiä tulee ruokinnoilla selvästi joulukuuta harvemmin, kuusitiainen on sen sijaan päättänyt muuttaa lähemmäs ruokaa ja laulelee vakituisesti aivan lähitienoolla. Koskikaroja ei näy lähitienoiden sulissa mutta edempänä niitä riittää, lauantaina huomasin Pitkäkoskella neljä ja Vantaankoskella kolme. Pitkäkoskella oli myös punarinta lintulaudan luona, Helsingissä olen huomannut niitä kolmella ruokintapaikalla.
Nyt viikonloppuna kaikki katselevat pihalintujaan, yllätys olisi jos jotakin eksoottisempaa noiden lisäksi löytyisi tästä läheltä. Ihan perinteinen pakkanen, tänä aamuna kahdeksantoista astetta, tuo linnut varmasti ruokapaikoille ja siten helposti huomattaviksi.
***
( räkättirastaita ei juuri täällä enää näe, ehkä joskus joku yli lentää )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.