23.11.2018

Lintuja vihoistani CXXXI




( tähän aikaan koskikarat tulevat etelään asti )


Tämä marraskuun loppupuoli on perinteisesti ollut se aika jolloin on ollut vaikeinta motivoida itseään ulos ja retkelle, tietysti työvuosina ei juuri aikaakaan ollut. Vuonna 1988 marraskuun 22. päivän aamuna pakkanen oli lauhtunut lähelle nollaa, tuuli oli lännessä ja tuulen mukana tuli reippaasti lunta. Niinpä retkeä ei tuolta päivältä ole, ainoa vihkoon merkitsemäni lintuhavainto on kotipihan ohi iltakahden maissa lentänyt kanahaukka.  Varmaan olin jo töihin lähdössä... 

Yö oli selkeä ja pakkanen kiristyi uudestaan, 23. päivän aamuna sitä oli taas 15 astetta. Tuuli puhalsi äkäisesti pohjoisesta ja pilvetöntä oli. Tein parin tunnin kävelykierroksen Martinlaaksosta Variston kautta Vihdintien laitaan ja sieltä Petikonmäen laitaa Hermaskärinkallion ohi ja Vehkalammin kautta kotiin.

Muistiinpanot jäivät aika summittaisiksi, yhdeksästä lajista on merkintöjä. Pari fasaania on tullut listalle Varistosta, metsäosuudelta taas hömö-, töyhtö- ja kuusitiaiset sekä hippiäiset. Iltapäivällä pakkanen putosi. Työvuoroni aikana taivas meni pilveen ja pakkanen putosi kolmeen asteeseen.


Seuraavana aamuna (24.11.1988) oltiin jo kolme astetta plussalla. Lumi oli loskaantunut, maan pinnassa länsituuli oli kohtuullisen heikkoa mutta taivaalla harvat pilvet liikkuivat lujaa. Aamupäivällä kiersin vakioykköseni Martinlaakson itäpuolella.

Kuuden tavallisimman peruslajin varassa pääsin Vantaankosken paloaseman luo, siinä ohitseni lensi pähkinähakki. Vähän myöhemmin Vantaankoskella oli koskikara ja viidenkymmenen urpiaisen parvi. Kuninkaantien, Voutilan ja Ylästöntien pitkällä osuudella vain peruslajit vahvistivat asemaan. Perkiöstö tuli sentään mukaan mustarastas, mutta siitä kotiin asti oli taas vain peruslajistoa.

Retken lajisumma jäi kolmeentoista. Talitiainen oli ykkönen, varpunen kakkonen ja urpiainen tuon ainoan parvensa avulla kolmonen. Retken ulkopuolella näin sentään pari lajia lisää, varpushaukan saalistamassa kotipihan tuntumassa ja ylilentävän käpylinnun.

Vielä lähempänä puoltayötä, työstä palatessa, taivas oli täyspilvessä ja lämpö yhä kolme astetta.

***


( hakki oli jo toista kertaa peräkkäin vakioykkösellä )

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.