2.11.2018

Lintuja vihoistani CXX






Marraskuu 1988 alkoi lievästi talvisissa merkeissä, joten oli sopivaa että ensimmäisenä päivänä tein perinteisen talvikierrokseni Martinlaakson itäpuolella. Yöllä sateli heikosti lunta, iltapäivällä lämpö oli nollassa, tuuli heikkoa lounaasta, taivaalla puoliksi syksyn latistamaa keskipilveä ja näkyvyys horisonttiin.

Alkuosuudella kuittasin listalle peruslajeja, vähän kauempana alkoi löytyä hippiäistä, puukiipijää ja mustarastasta. Vantaankoskelle asti ehdin ennen kuin listalle löytyi tikli, punatulkku ja keltasirkku. Vantaanjoki oli auki joten heinäsorsia oli vielä paikalla, joukossa yksi tavikin. Fasaani löytyi jokivarren pellolta, samoin 17 pulmusen parvi. Ylästöntien varressa huomasin ensimmäiset pulut ja loppumatkalla peruslajisto kisasi vain siitä mikä olisi reitin runsain laji.

Kaikkiaan löysin reitiltä 17 lajia, ykköseksi nousi reippaalla loppukirillä varpunen 81 linnulla, talitiainen jäi 54 lintuun ja heinäsorsa yllätti muut 48 yksilöllä. Kaikkiaan reitillä oli 287 lintua.




Toisena päivänä ulkoilin Petikossa, Martinlaaksossa ja iltasella Iso-Huopalahdella. Sieltä merkitsin vihkooni kaksi fasaania ja urpiaista sekä kolme tikliä, runsaammista parikymmentä varista ja viitisentoista talitiaista. Sää oli tuulinen ja pakastava, aamulla satoi vielä luntakin lisää.

Kolmantena päivänä kävelin koiran kanssa Martinlaakson ympäristössä, en sentään vakiolenkkejäni. Aamu oli kylmä mutta kymmenestä pakkasasteesta oli iltapäivällä jäljellä vain yksi. Aamun pilvetön taivas vetäytyi päivän mittaan kokonaan harmaaseen peittoon. Päivän lajisto oli tavanomaisinta sorttia, varikset, harakat, pulut, tali- ja sinitiaiset sekä viherpeipot saivat seurakseen vain pari punatulkkua ja kolme urpiaista.


***




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.