( metsäkirvinen ruderaatissa, niin tätä aikaa )
Syyskuun kuudentena ( 1988 ) kävin
kolmituntisella iltapäiväretkellä uudestaan Espoon
Iso-Huopalahdella, olihan se edellinen päivä ollut hyvinkin
lupaava. Päiväkin oli edellistä kauniimpi, kaksikymmentä astetta
lämmintä, koillistuuli kevyttä, vähäistä kumpupilveä ja
erinomainen näkyvyys.
Laskin linnut tällä kertaa kunnolla
jätetunturia kiertävältä reitiltä. Kaikkiaan havaitsin 29 lajia.
Eiliset petolinnut olivat hävinneet, vain kaksi paikallista ja kaksi
muuttavaa varpushaukkaa huomasin. Silkkiuikkuja oli kolme, telkkiä
tusina. Joku sirri lensi kaakkoon tunturin yli, lajia en saanut
selväksi. Runsain lepäilijä oli metsäkirvinen 65 yksilöllä,
västäräkkejä ja keltavästäräkkejä oli kumpiakin 40, 45
phylloscopuksesta määritin vain pajulintuja, viisitoista. Tiklejä
oli 35, vihervarpusia 30, haarapääskyjä ja pajusirkkuja 25.
Vähälukuisemmista lajeista
mainittavin oli sinirinta, viisi huomaamaani olivat miulle sen vuoden
ensihavainto lajista. Pikkulepinkäisiä oli myös viisi, samoin
kivitaskuja. Pensastaskuja oli sentään kuusitoista, enemmän kuin
edellisenä päivänä. Pensaskerttujakin oli nyt 17, ne olivat
varmasti tällä kertaa helpommin huomattavissa kuin eilisessä sateessa.
( tämän ajan runsain petolintu )
Seuraavana päivänä ( 7.9. ) kävin
taas iltapäiväretkellä Porkkalassa. Sää oli edelleen kerrassaan
loistava, kärjessä istuin toista tuntia ihan vain auringosta
nauttien. Tuuli oli luoteesta mutta muutto ei ollut kaksista.
Neljätoista varpushaukkaa lähti merelle, samoin sinisuohaukka ja
kolme suvulleen määritettyä suohaukkaa. Kuusitiaisia kävi
kärjessä, samoin kaksi isokäpylintua. Kapustarinta lensi kärjen
ohi lounaaseen.
Paikallisia lintuja oli aika vähän,
haahkoja merellä satakunta, lokkeja hyvin vähän. Pysähtyminen
Saltfjärdillekään ei tuottanut kuin jonkun varpushaukan, pari
samanlajista näkyi palatessa Jorvaksen kohdilla eikä edes illan
koirakävely Martinlaaksossa tuottanut enää uutta, vaikka iltakin
oli pilvetön, lämmin ja heikkotuulinen.
Kahdeksantena päivänä tein vain pari
koirakävelyä Martinlaaksossa ja Raappavuoren ympäri. Käpytikka,
närhi ja puukiipijä olivat noiden kierrosten parhaat lajit. Kaunis
ja lämmin sää jatkui edelleen. Edessä oli vielä vapaata aikaa ja
päätin käyttää sen Hangon lintuasemalla...
***
( närhi siellä räpiköi )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.