Lintuja vihoistani LXXXIV

( punakuireja muutolla, yksi tundrakurmitsakin mukana )

Tauvossa herättiin 30.7.1988 taas kymmentä vaille aamuneljältä, tai ainakin mie ja Miska, koiranpentumme. Kolmentoista asteen lämpö, leuto tuuli kaakosta ja pilvinen taivas olivat vastassa kun lähdimme ulos. Kolme hirveäkin näkyi ruokailevan Ulkonokan niityllä.

Muuttajista kahlaajia tuntui olevan menossa, vaikka aamumuutto jäikin vaisuksi. Erityisen hieno oli 130 isosirrin parvi muutolla lounaaseen kello 14:35. Päivän mittaan nähtiin taas 20 kahlaajalajia, suosirrejä eniten, 280, seuraavaksi tyllejä, 160 paikallista ja 68 muuttajaa. Päivän ainoa kuovisirrikin oli ohimuuttaja. Naurulokkimuutto tuntui olevan hiipumassa, pikkulinnuista liikkeellä olivat urpiaiset, vihervarpuset ja haarapääskyt. Vähälukuisemmista muuttajista huomattiin kaksi punavarpusta ja neljä kirjosiipikäpylintua.

Tuttuja paikallisia olivat 45 merihanhea ja 17 kurkea. Petolinnuista havaittiin kolme mehiläishaukkaa ja yksi varpushaukka. Kaikkiaan päivän lajimääräksi saatiin 66.

Heinäkuun viimeisenä päivänä aloitin aamun taas kello 3:40. Tyyntä oli, koleaa, enimmäkseen pilvistä ja sumu leijui Ulkonokan niityn yllä matalana kerroksena. Kahlaajia muutti edelleen, isosirrejä tosin vain kolme mutta kuovisirrejä viisitoista, punakuireja 45, tyllejä 43 ja muita sitten vähemmän. Suosirrit olivat muuttaneet yöllä, nyt niitä oli hietikolla 890. Kahlaajien lajimääräksi saatiin taas 20.

Päivällä asemalle tuli Mikko Ojasen, Jari Heikkisen, Panu Kuokkasen ja Juha Revon vetämänä parikymmentä lintukurssilaista, joiden alta me sitten lähdimme pariksi päiväksi takaisin Oulun suuntaan. Menomatkalla pysähdyimme Limingan Virkkulassa. Sadekuurot vaivasivat samaan aikaan, mutta näimme nelisen ruskosuohaukkaa, pari hirveä, kymmeniä merihanhia ja vähän kahlaajia.

Rannikoille tulimme taas iltaviideltä. Kari otti miut mukaan ja Huttusen Antin kanssa lähdimme jätärille ”sattuneesta syystä”, kuten Kari asian ilmaisi. Kahlaajiahan sielläkin oli, muutto niillä päällä. Jänkäsirriäinen ja tundrakurmitsa olivat tietysti siellä ihan kivoja, mutta varsinaisesti se ”syy” oli alaskansirri, nykynimeltään palsasirri. Vanha naaras kaiveli siinä rauhallisesti jätealtaan lietettä. Kuvatakin sitä taisin rullan verran, aika pimeässä ja sateessa kuitenkin joten ei niistä kovin hyviä tullut.

Yötä olimme Rannikoilla ja seuraavana päivänä päätimme käydä Hailuodossa, siellä en ollut ennen käynytkään. Ihan turisteina kiertelimme kalasatamassa, Pöllässä ja Kirkonkylässä, lintuja katselimme vähän Kirkkosalmella. Illaksi tulimme takaisin, ukkoskuurot jatkuivat. Elokuun toisena palasimme takaisin Tauvoon, lintukurssi oli lähtenyt. Elokuisesta retkestä olen blogiin kirjoitellut jo kaksi vuotta sitten joten en toista sitä uudestaan.

***

( pikkukuoveja oli sekä paikallisina että muutolla )