25.7.2018

Lintuja vihoistani LXXIX


( tälläkin lehtokertulla on poikaset pesässä )



Kesällä 1988 jatkui helle myös 21.7. kun päivällä tein vajaan parin tunnin käynnin Friimetsään. Tarkoitus oli käydä katsomassa tilanne lehtokertun pesällä missä pari päivää aiemmin oli pieniä poikasia. Nyt ne olivat parhaassa 8 päivän rengastusiässä ja kaikki neljä saivat renkaansa. Mustapääkerttu lauloi läheisessä notkossa, samoin viherpeippo. Närhi rääkäisi jossakin tienoolla ja muuan rautiainen seurasi liikkeitäni hiljaisena, ehkä sillä oli pesä jossakin lähellä. Jousiampujien radan lähellä päivysti edelleen pikkulepinkäinen, käpylintuja kuului lentävän metsän yllä.

Seuraavana päivänä en tehnyt linturetkeä, työmatkalla löytyi pari kuollutta siiliä. Sää oli edelleen lämmin mutta illalla oli kuurosateita. Työt jäivät taakse kun lähdin kotiin, nyt alkoi loma.

Lauantaina 23.7. päivä kului kotikulmilla, keräsimme tavaraa ajoneuvoon ja illalla seitsemän maissa lähdimme perheporukalla, mie, exä ja koira, ensimmäiselle viralliselle perheretkellemme kohti pohjoista. Ensialkuun tosin ajoimme Poriin missä yövyimme Yyterissä. Lintuhavainnot matkalta jäivät tuulihaukkaan Vihdissä ja muutamaan raatoon tiellä, niistä määritin variksen ja kaksi fasaania, kolme pikkulintua jäi ilman määritystä. Pari rusakkoa oli myös jäänyt autojen alle.

Sunnuntaina heräsimme Yyterissä ja vähän paikkoja katseltuamme jatkoimme matkaa Kristiinankaupungin kautta Vaasaan. Lintuja näkyi edelleen vain satunnaisesti, kalasääski Noormarkussa, ja muut merkinnät vihoissani olivatkin sitten liikennekuoleman uhreja: neljä harakkaa, keltasirkku, kaksi naurulokkia, kaksi heinäsorsan poikasta ja viisi määrittämättä jäänyttä pikkulintua. Pari rusakkoakin oli taas jäänyt tielle.

Vaasassa tutustuimme kaupunkiin ihan turisteina. Lintuhavainnot jäivät muutamaan metsälintuun Vöyrin ja Maalahden maisemissa.


***



( harakka jää auton alle vain poikasena )

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.