30.6.2018

Lintuja vihoistani LXXII



( pajulintu siinä, olisipa ruokaa nokassa niin... )



Kesän 1988 pesänetsintäprojekti jatkui Vantaalla 27.6. aamupäivän mittaisella pyöräkierroksella. Jo aamusta oli 20 astetta lämmintä ja iltapäivällä hellettä, 28 astetta. Raappavuoren reunaan pysähdyin katselemaan lintuja eikä aikaakaan kun löysin punavarpusia seuraamalla niiden pesän parimetrisen kuusennäreen puolivälistä. Sisällä oli kolme jo lähtövalmista poikasta jotka tietysti karkasivatkin maastoon. Kaksi sain niistä kiinni ja renkaisiin. Lähes samoilta sijoiltani kiinnitin huomioni pajulintuun jolla oli ruokaa nokassaan ja senkin pesä löytyi pian mesiangervopuskan alta, sisällä seitsemän juuri rengastusikäistä poikasta. Niitä käsitellessä huomio kiinnittyi ahkerasti varoittelevaan punakylkirastaaseen ja tietysti sen pesä löytyi yhtä helposti parimetrisestä kuusennäreestä. Sen sisällä oli emo ja viisi munaa. Kolme pesää samoilta sijoilta riitti ja jatkoin matkaa.


( tullut pesältä vai menossa sinne... )

Kakolanmäen rautiaisenpesä oli laskennallisesti rengastusiässä, ja paikalle tullessa sisällä neljä poikasta ja kaksi vesimunaa. Pesä oli säilynyt hyvin ihan tien vieressä vaikka nytkin sen luokse oli puolentoista metrin päähän pysäköity maasturi ja kasattu lähes pesänäreen juurelle putkia. Poikueen rengastamisen jälkeen kävin katsomassa saman tien varressa Hermaskärinkallion lähellä ollutta pesää josta poikaset olin jo aiemmin merkinnyt. Rautiaisemo ja poikue olivat siirtyneet maastoon pesän lähistölle. Lähellä lauloi tiltaltti ja varoitteli pajulintu. Kallionlaella jouduin jättämään pajulinnun pesän etsinnän kesken kun työelämäkin jo kutsui. Vihdintien risteyksessä lauloi yhä luhtakerttunen ja maantiesillan alla syntyneet kivitaskunpojat viipyilivät edelleen lähimaastossa.

Seuraavana aamuna tulin suoraan Hermaskärinkalliolle jatkamaan pajulintujen pesän etsintää. Nyt se onnistuikin saman tien, viisi poikasta sai renkaat kun vieressä emo esitteli siipirikkoista. Hellepäivä tuli tästäkin, aamulla taas 20, illalla jo 30 astetta, maksimi 32. Jopa iltakymmeneltä kotiin polkiessa lämpöä oli 28 astetta, hikistä hommaa työmatkapyöräily tuolloin oli.

Seuraavanakin päivänä 29.6. helle jatkui 30 asteen teholla. En tehnyt linturetkeä mutta työmatkalla huomasin nuolihaukan Etelä-Kaarelassa ja leppälinnun maastopoikaset lennossa sata metriä kotoa Laajavuoressa. Kesäkuun viimeisenä fillaroin kolme aamupäivätuntia Petikon metsän etelälaitaa. Riistaruokintapaikan läheltä oli närhi käynyt tyhjentämässä lehtokertun poikaspesän. Pensaskertunkin pesä oli tyhjä mutta emojen varoittelu vihjasi maastopoikasiin. Kaksi tai kolme mustapääkerttua lauloi yhä. Pyymosan lähellä etsin vähän aikaa pajulinnun pesää mutten ehtinyt löytää sitä ennen kuin oli lähdettävä taas poispäin. Hellettä oli yhä 28 astetta mutta ukkoskuurojakin osui jo kohdalle.


***


( missä maastopoikaset... )

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.