Viisi vuosikymmentä sitten LVI

Vuonna 1968 huhtikuun seitsemästoista oli taas kiireisempi päivä siviilissä, linturetkelle Halikonlahdelle ehdin vain iltatunneiksi neljästä puoli seitsemään. Lämpöä oli heikommin kuin pääsiäisenä, seitsemän astetta, tuuli edelleen kaakossa eikä taivaallakaan pilviä neljännestä enempää.

Rastaita oli ollut jo aamulla keskustassa, samoin punarintoja. Vedenpuhdistusaltailla tulivat vastaan ensin saalista etsivät tuulihaukat, sitten neljän muuttavan metsähanhen parvi. Lapasorsia oli nyt kaksi paria, tukkasotkia viisitoista. Taivaanvuohia lähti altaiden reunoilta lentoon kolme ja yksi jänkäkurppakin askeleen päästä. Se oli kevääni ensimmäinen.

Halikonjoen rannasta nousi ilmaan toinen sille keväälle uusi laji, suopöllö. Viereisellä pellolla oli taas peltopyypari ja taivaanvuohia nousi ilmaan Viurilanlahdenkin rannasta kolme. Kuoveja oli viisi ja ne jakamassa peltoja reviireikseen. Pari taivaanvuohta nousi ilmaan Katkiluodonkin pelloilta kun lähdin kotiin päin.

Kahdeksantenatoista päivänä kävin heti aamusta parin tunnin lenkin lahdella ennen kouluun menoa. Kuusi astetta oli heti aamusta, taivas ohuen ylä- ja keskipilven peitossa, tuuli lounaassa ja näkyvyyttäkin hyvin. Tein Vuohensaarentietä kierroksen itse saareen asti ja sitten takaisin.

Laulurastaita oli Vuohensaaressa jo viidentoista parvi, närhi ja vihreä pikkukäpylintu paikallisina, samoin sinitiainen ja käpytikka. Teeret soidintelivat lahden eteläpuolisilla mäillä. Saaren eteläkärjen yli muutti kaksi ampuhaukkaa, isokoskeloita lenteli kolmisenkymmentä. Ne kävivät kääntymässä altailla ja palasivat pian takaisin lahtea pitkin. Samoin teki kolmentoista tukkakoskelonkin porukka joka tuli vastaan jo altaiden yllä.

Altaiden sulissa oli jouhisorsapari, haapanapari ja kolme paria lapasorsia ja kevään ensimmäinen silkkiuikku. Seuraavan silkkiuikun huomasinkin sitten jo Vuohensaaren salmessa. Kuoveja huomasin viisitoista, niillä oli muuttoaamu, suurin parvi kahdeksan lintua. Taivaanvuohia nousi esiin viisi ja altailla lenteli äänekkäänä kevään ensimmäinen metsäviklo. Lokitkin olivat muutolla, lähinnä kalalokit mutta myös kolme selkälokkia.

Kaikkiaan huomasin lyhyellä aamuretkellä viisikymmentä lajia. Kouluun mentyäni näistä tuli sitten juteltua muiden jo lintuharrastajiksi tietämieni tuttujen kanssa. Karhumäen Heikki oli samalta luokalta ja mainitsi että hänen veljensä tekee piakkoin juttua Salon Seudun Sanomiin lintukevään edistymisestä. Lupailin kerätä omat ensihavaintoni myös käytettäväksi siihen, samanlainen juttu oli ilmestynyt lehdessä jo alkukuusta. Verkostoituminen eteni.

***