Viisi vuosikymmentä sitten LV

Viisi vuosikymmentä sitten oli viidestoista huhtikuuta pääsiäismaanantai, ja sää mitä mainioin. Jo aamulla pari astetta lämmintä ja iltapäivällä auringossa varmaan pitkälti yli kaksikymmentä, tyyntä oli ja pilvetöntä. Lehti ei ilmestynyt joten vietin aikaa aamusta iltapäivään Halikonlahdella ja Vuohensaaressa, kiikaroiden etelästä tulevia lintuja saaren lounaiskärjen pikku kalliolla.

Ensimmäistä kertaa lukee havaintokirjassani että mukanani oli muitakin, Jorma Liikko ja Jari Lintuvuori olivat tuttuja koulusta ja näkyneet myös lintuja harrastamassa Halikonlahdella, Mäki-Reinikan Lasse oli myös koulusta tuttu, pari vuotta jo vanhempi ja näkyi myös toisinaan lahdella, hänellä oli mukanaan usein myös kamera. Tällä porukalla vietimme noihin aikoihin paljon yhteistä aikaa lintujen parissa.

Lapasorsapari oli saapunut vedenpuhdistusaltaille, punasotkia oli jo kaksikymmentä, telkkiä viisitoista. Isokoskelo ui edessämme Vuohensaaren salmessa, takana huuteli harmaapäätikka. Lasse määritti puolenpäivän aikaan kaksi ylilentänyttä isoa vesilintua kuikiksi, se ei ollut vahinko, hänellä oli paras näkö porukastamme, löysi aina ensimmäisenä kaukaiset linnut. Seitsemän kurjen parvi lensi yli puoli tuntia myöhemmin.

Kuudestoista päivä olin taas samoissa maisemissa aamukuudesta iltakolmeen. Yöllä oli ollut aste tai pari pakkasta, päivällä lämpö nousi taas yli kahdenkymmenen. Pilvetöntä oli koko päivän, tuuli leppeää lounaasta. Aivan aamusta oli maanpinnassa sumua joka nopeasti haihtui.

Sama kolmikko vietti taas kanssani aikaa Vuohensaaren rantakalliolla. Teeren soidinta kuului Halikonlahden molemmilta rannoilta. Saareen oli tullut kevään ensimmäinen laulurastas. Harmaapäätikka huuteli jälleen ja välillä rummuttikin. Palokärki kuikutti jossakin lähellä, staijikallion lähellä käväisi närhi ja taaempana metsässä oli kolme käpylintua.

Lahdella ja vedenpuhdistusaltailla oli jouhisorsapari ja seitsemän tukkasotkaa, molemmat keväälle uusia. Keväälle uusia olivat myös kaksi joutsenauraa, yhteensä parikymmentä yksilöä, jotka muuttivat altaiden yli, samoin kolmentoista metsähanhen aura joka meni altaiden yli pohjoiseen juuri kun olin lähdössä kotiin. Lapasorsa- ja haapanapariskunnat olivat edelleen paikalla, isokoskeloita oli nyt kolme, kuoveja kuusi.

Lajeja näin nyt jo 45 päivän mittaan. Se oli jälleen kevään paras tulos, mutta odotettavissa oli että ennätys paranee nopeasti.

***