Neljä vuosikymmentä sitten LXVIII

( järrejä riitti tuolloinkin kevääseen asti )

Neljä vuosikymmentä sitten näinä päivinä laskin virallisten ja epävirallisten talvilintureittieni uusintoja. Maaliskuun kolmantena oli vuorossa kaupunkilenkin uusintalaskenta, kuten muuten tänäänkin. Sää oli täysin erilainen kuin nyt, kolme astetta lämmintä, täyspilvistä ja vesisadetta, sentään tyyntä. Sadesää sai kävelemään ripeästi ja reitin laskenta veikin vain neljä tuntia.

Alkupätkällä Mököistenmäestä Pahkavuoreen sain listoille kuusi peruslajia. Kiertely Pahkavuoressa Helsingintielle tuotti jo kolmetoista lajia, joukossa oli varpushaukka, järripeippo ja räkättirastas. Varpunen kiri nopeasti runsauskärkeen. Hämmäistenkadulta Keskuskoululle kuljettaessa varpuset vahvistivat johtoaan, uutena listalle tuli pulu. Riippusillalta Turuntielle kulkiessani lajeja oli taas kymmenen, joukossa toinen varpushaukka, ensimmäiset tilhet ja naakka. Varpusia oli edelleen eniten, seuraavina tulivat talitiaiset ja pulut.

Matkalla Ruuhikoskenkadulle lajeja oli vain seitsemän, Rappulassa ja Pajulassa vain kuusi, keltasirkkuja tuli enemmän kuin missään alkumatkalla mutta varpusten ja talitiaisten asemaa niistä ei ollut uhkaamaan. Turuntieltä Rautatieasemalle tullessa oli pulujen vuoro olla näkyvimmillään, fasaanejakin löytyi yhdeksän, laskennalle uusina kolme peippoa. Asemalta Sairaalanmäelle mennessäni keltasirkkuja oli taas mukavasti, eniten sillä etapilla. Sairaalanmäeltä Ilomäelle tullessa punatulkut paransivat suhteellisesti eniten tulostaan, lajeja oli kuitenkin vain viisi, ja loppusuoralla Mököistenmäelle löytyi lisäystä enää neljän lajin lukemiin.

Lopputuloksissa varpunen oli ylivoimainen ykkönen 405 linnulla. Talitiainen piti kakkostilansa 167 linnulla, kolmanneksi jäi keltasirkku 158 ja neljäs oli pulu 124 merkinnällä. Kaikkiaan lajeja laskentaan sain kahdeksantoista ja yksilöitä 820. Yhden linnun varaan jäivät järripeippo, räkättirastas, naakka ja hippiäinen. Reitin ulkopuolella Valhojassa huomasin myös hömötiaisen, se ei tullut siis retkilistaan.

Huomattavaa nykytilanteeseen verraten on tuo ainoaksi jäänyt naakka.

( naakka oli neljä vuosikymmentä sitten vähissä talvella )

Neljäntenä kolmatta on aina harrastukseni virallinen aloituspäivä, tuolloin takana säännöllisiä muistiinpanoja oli viisitoista vuotta. 4.3.1978 laskin Sirkkulan uuden reitin, sen jota testasin vuodenvaihteessa ja jonka varressa myös aikoinaan harrastukseni aloitin. Sää oli lähellä eilistä, pari astetta lämmintä, pilvistä, tyyntä, ei sentään satanut. Nelisen tuntia käytin nytkin kierrokseen.

Kotipihan tuntumassa olin huomannut jo räkättirastaan, mutta retken listoille pääsi talitiaisia, keltasirkkuja, harakoita, varpusia, pari punatulkkua ja variksia. Viherpeippoja tuli yksitellen vastaan, olivat jo äänekkäitä. Närhi oli vastassa Karjaskylässä, samoin neljän räkättirastaan parvi. Niitä epäilin jo kevätmuuttajiksi.

Matkalla Pettilään talitiaiset paransivat lukemiaan nopeimmin, jo nähtyjen lajien lisäksi huomasin sinitiaisia, kaksi hömötiaista ja käpylinnun. Pettilästä matkasin uudelle Perniöntielle. Naakka lensi ylitseni kartanon luona, toinen Toravuoren kohdalla. Uudelta Perniöntieltä jatkoin vanhalle Perniöntielle. Varpuset ja talitiaiset kisasivat runsaimman lajin paikasta. Fasaaneja näin kahdeksan, samoin reitin toisen käpylinnun.

Helisnummelta jatkoin Ylhäisiin. Varpusia ja talitiaisia oli edelleen eniten, hömötiainen taas, samoin pari sinitiaista. Kuuden tilhen parvi oli uusi laji päivälle. Vanhalle radalle tullessa lopetin kuten vuodenvaihteessakin.

Kaikkiaan tuolla reitillä huomasin viisitoista lajia ja 350 yksilöä. Talitiainen vei ykkössijan 93 ja varpunen kakkospaikan 81 linnulla. Keltasirkku oli kolmas 64 yksilöllä. Närhi jäi ainoana yhteen yksilöön, naakka ja käpylintu kahteen lintuun.

***