( järrejä riitti tuolloinkin kevääseen asti )
Neljä vuosikymmentä sitten näinä
päivinä laskin virallisten ja epävirallisten talvilintureittieni uusintoja. Maaliskuun kolmantena
oli vuorossa kaupunkilenkin uusintalaskenta, kuten muuten tänäänkin.
Sää oli täysin erilainen kuin nyt, kolme astetta lämmintä,
täyspilvistä ja vesisadetta, sentään tyyntä. Sadesää sai
kävelemään ripeästi ja reitin laskenta veikin vain neljä tuntia.
Alkupätkällä Mököistenmäestä
Pahkavuoreen sain listoille kuusi peruslajia. Kiertely Pahkavuoressa
Helsingintielle tuotti jo kolmetoista lajia, joukossa oli
varpushaukka, järripeippo ja räkättirastas. Varpunen kiri nopeasti
runsauskärkeen. Hämmäistenkadulta Keskuskoululle kuljettaessa
varpuset vahvistivat johtoaan, uutena listalle tuli pulu.
Riippusillalta Turuntielle kulkiessani lajeja oli taas kymmenen,
joukossa toinen varpushaukka, ensimmäiset tilhet ja naakka. Varpusia
oli edelleen eniten, seuraavina tulivat talitiaiset ja pulut.
Matkalla Ruuhikoskenkadulle lajeja oli
vain seitsemän, Rappulassa ja Pajulassa vain kuusi, keltasirkkuja
tuli enemmän kuin missään alkumatkalla mutta varpusten ja
talitiaisten asemaa niistä ei ollut uhkaamaan. Turuntieltä
Rautatieasemalle tullessa oli pulujen vuoro olla näkyvimmillään,
fasaanejakin löytyi yhdeksän, laskennalle uusina kolme peippoa.
Asemalta Sairaalanmäelle mennessäni keltasirkkuja oli taas
mukavasti, eniten sillä etapilla. Sairaalanmäeltä Ilomäelle
tullessa punatulkut paransivat suhteellisesti eniten tulostaan,
lajeja oli kuitenkin vain viisi, ja loppusuoralla Mököistenmäelle
löytyi lisäystä enää neljän lajin lukemiin.
Lopputuloksissa varpunen oli
ylivoimainen ykkönen 405 linnulla. Talitiainen piti kakkostilansa
167 linnulla, kolmanneksi jäi keltasirkku 158 ja neljäs oli pulu
124 merkinnällä. Kaikkiaan lajeja laskentaan sain kahdeksantoista
ja yksilöitä 820. Yhden linnun varaan jäivät järripeippo,
räkättirastas, naakka ja hippiäinen. Reitin ulkopuolella
Valhojassa huomasin myös hömötiaisen, se ei tullut siis
retkilistaan.
Huomattavaa nykytilanteeseen verraten
on tuo ainoaksi jäänyt naakka.
( naakka oli neljä vuosikymmentä sitten vähissä talvella )
Neljäntenä kolmatta on aina
harrastukseni virallinen aloituspäivä, tuolloin takana säännöllisiä
muistiinpanoja oli viisitoista vuotta. 4.3.1978 laskin Sirkkulan
uuden reitin, sen jota testasin vuodenvaihteessa ja jonka varressa
myös aikoinaan harrastukseni aloitin. Sää oli lähellä eilistä,
pari astetta lämmintä, pilvistä, tyyntä, ei sentään satanut.
Nelisen tuntia käytin nytkin kierrokseen.
Kotipihan tuntumassa olin huomannut jo
räkättirastaan, mutta retken listoille pääsi talitiaisia,
keltasirkkuja, harakoita, varpusia, pari punatulkkua ja variksia.
Viherpeippoja tuli yksitellen vastaan, olivat jo äänekkäitä.
Närhi oli vastassa Karjaskylässä, samoin neljän räkättirastaan
parvi. Niitä epäilin jo kevätmuuttajiksi.
Matkalla Pettilään talitiaiset
paransivat lukemiaan nopeimmin, jo nähtyjen lajien lisäksi huomasin
sinitiaisia, kaksi hömötiaista ja käpylinnun. Pettilästä
matkasin uudelle Perniöntielle. Naakka lensi ylitseni kartanon
luona, toinen Toravuoren kohdalla. Uudelta Perniöntieltä jatkoin
vanhalle Perniöntielle. Varpuset ja talitiaiset kisasivat runsaimman
lajin paikasta. Fasaaneja näin kahdeksan, samoin reitin toisen
käpylinnun.
Helisnummelta jatkoin Ylhäisiin.
Varpusia ja talitiaisia oli edelleen eniten, hömötiainen taas,
samoin pari sinitiaista. Kuuden tilhen parvi oli uusi laji päivälle.
Vanhalle radalle tullessa lopetin kuten vuodenvaihteessakin.
Kaikkiaan tuolla reitillä huomasin
viisitoista lajia ja 350 yksilöä. Talitiainen vei ykkössijan 93 ja
varpunen kakkospaikan 81 linnulla. Keltasirkku oli kolmas 64
yksilöllä. Närhi jäi ainoana yhteen yksilöön, naakka ja
käpylintu kahteen lintuun.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.