Lintuja vihoistani LIII

Kolme vuosikymmentä sitten oli viikonloppu ja retki Jurmossa jatkui. Illalla olivat asemalle tulleet Sepot Kallio ja Neuvonen joten kävelijöitä riitti paremmin lintuja etsimään. Nollakeliä oli, tuuli lupaavasti kääntynyt kaakon puolelle, pilvistä ja aamulla jopa kunnon sumu, näkyvyyttä runsaat parisataa metriä. Kymmenen maissa sumu vaihtui räntäsateeseen ja lämpö hinautui plussalle.

Kovin tutulta vaikutti linnusto kylällä ja männikössä kun lenkille lähdin. Kiuruja oli pitkin matkaa, pulmusiakin etelärannasta lähtien kun länteen lähdin. Molempia riitti länsireitillä, lisänään variksia, viherpeippoja ja pari räkättirastasta. Huono näkyvyys haittasi mutta länsiriutan sulasta huomasin isokoskeloita, telkkiä, heinäsorsia ja tukkasotkakoiraan.

Sumu ja sade piilotti muuttajatkin, vain joku liikkuva harmaalokki ja isokoskelo näkyi. Kylälle palattuani huomasin siellä tutut naakat ja kangaskiurun joka lauloikin vähän. Sepelkyyhkyjä oli pari ja uuttukyyhkyjä kolme. Uusina retkelle oli niittykirvinen laitumella, punarinta asemalla ja laulurastas Perin navetan tunkiolla.

Itäpään kierroksella yli lensi merihanhipari ensin pohjoiseen, sitten takaisin. Kiurujen ääntä kuului taivaalta vähän väliä rännän seasta. Itäkierrokselta löytyi vain muutama kiuru ja pulmunen. Iltapuoli tuotti pari paikallista ja yhden ohilentäneen kyhmyjoutsenen ja muutaman vihervarpusen. Lajisto päivältä nousi kuitenkin kolmeenkymmeneenkolmeen. Sepot olivat lännestä löytäneet eilisen uivelon ja pari töyhtöhyyppää, iltapäivällä oli länsiriutalla myös neljä tunturikiurua. Runsain lintu oli kiuru 60 paikallisellaan ja lisäksi ainakin 13 muutti. Pulmusiakin oli saaressa nyt 44, aiempaa enemmän. Naakkojen määrä nousi kuuteen ja mustavariksien seitsemään. Tilhiäkin löytyi taas pari irtoyksilöä.

Sunnuntaiaamuna 27.3.1988 herättiin kesäaikaan. Jurmossa se tarkoitti nollakeliä, pilvistä, sumua ja itätuulta. Aamukierroksen tässä ehti tekemään ennen yhteysaluksen tuloa. Mie komppasin länsipään saaresta. Kylillä oli taas tuttuja varislintuja, kyyhkyjä, kottaraisia ja kiuruja. Punarinta ja laulurastaskin löytyivät, samoin kangaskiuru. Nummella tuli vastaan töyhtöhyyppiä. Länsiriutalla käynti tuotti eilisten lintujen lisäksi ensimmäiset muuttavat selkä- ja kalalokit. Näkyvyys parantui vähitellen pariin kilometriin. Kylän kautta palattiin satamaan, missä ui alli ja ohi lensi merihanhipari. Jurmon kivi ohitettiin kello 13:20, siihen mennessä oli lajeja nähty 40 sinä päivänä. Sepot huomasivat itäkierroksellaan neljä muuttavaa haahkaa ja lehtokurpan jälkiä Suolla, muuttavan naurulokin, paikallisen hippiäisen ja pajusirkun.

Muutenkin oli kevään toistaiseksi paras päivä, pulmusia 70, samoin kiuruja. Hyyppiä laskettiin 33, mustavariksia nähtiin yhtaikaa enimmillään 22 linnun parvi, todennäköisesti niitäkin oli puolet enemmän.

Paluumatkalla laivalta huomasin kaksi laulujoutsenparvea, muuttavia hyyppiä ja uuttukyyhkyjä ja runsaasti paikallisia isokoskeloita, telkkiä ja kyhmyjoutsenia. Paluumatkalla käväisin autolla Halikonlahdella ja huuhkaja yllätti huhuilemalla jossakin kaakon suunnalla. Kaikkiaan tuo pidennetty viikonloppuretki tuotti 46 lajia, hyvin siihenastiseen tilanteeseen nähden.

***