Jo syksyllä näytti selvältä että täksi talveksi jää maahamme paljon järripeippoja. Se oli yllättävää sillä muutolla niitä huomasin vain vähän. Mitä myöhemmäksi syksyä mentiin, sitä enemmän näitä alkoi kertyä kotikulmien ruokintapaikoille.
Tietysti niistä piti yrittää kuvia, kun miulla niitä tähän mennessä oli muuten varsin huonosti.
Kuvaaminen oli kuitenkin haastavaa koska valoa oli vähän, maa musta, taivas pilvessä ja päivä muutenkin lyhyt. Salamaa käytin joulukuussa ja vuodenvaihteessa, nyttemmin riittää jo luonnonvalokin.
Laji tuntui muutenkin olevan kovin arka ja rauhaton. Parvet liikkuivat yleensä korkealla puiden latvoissa
ja linnut kävivät ruokailemassa hyvin nopeasti, usein silloinkin lähestyen ruokaa jonkun kuusennäreen sisällä puikkelehtien.
Onnella joskus nuo syöksyt tallentuivat kameraankin,
samoin hypyt oksilta laudalle.
Kun tännekin vihdoin saatiin lumi maahan muutamaksi päiväksi, parvet kasvoivat nopeasti. Pian tuossa parilla lähiruokinnalla kierteli niitä toistasataa jatkuvasti paikkaa vaihtaen.
Puhdas lumi antoi siistin taustan näille väriläiskille. Sääli on jos tuo lumi taas lähtee loskana pois parin päivän päästä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.