5.12.2017

Uusintalaskentaa joulukuun alussa



( närhikin on nyt enimmäkseen pihalintu )




Eilen kerroin miten neljä vuosikymmentä sitten laskin talvilintuja Suomusjärvellä. No, kun tänäiseksi ennustettiin ihan siedettävää säätä, ajattelinkin sitten kokeilla miltä tuo lenkki nyt näyttäisi, kun aikaa on kulunut.


Pakkasta oli puolisentoista astetta, maa lumeton, taivaalla vähän pilviä, enimmäkseen paistoi aurinko eikä tuultakaan juuri ollut. Lähdin Vantaalta aamuruuhkan aikoihin ja Lahnajärven hiljaisella pysäkillä olin viittä yli yhdeksän. Eikä sitten muuta kuin kiikari mukaan ja marssimaan samaa tietä kuin taannoin.


Tosin heti piti pysähtyä tarkkaamaan kertoiko korva oikein. Totta se oli, neljä vuosikymmentä oli vaikuttanut siihen että tien varressa silputtikin nyt pari pikkuvarpusta. Sellaista lajia ei takavuosina tuolta tullut. Viherpeippo oli toinen avauslaji, kolmas oli räkätti joita lensi yli kymmenen kahdessa parvessa.


Tienvarsi oli muuten linnuton mutta jo mäen päällä kuului ensimmäinen tiaisparvi. Hippiäisten seurana oli hömötiaisia ja töyhtötiaisia kuten joskus ennenkin. Tali- ja sinitiaiset kuitenkin vihjasivat taas kuluneisiin vuosikymmeniin, niitä ei metsissä ennen liikoja ollut. Runsaan kilometrin jälkeen tuli vastaan jo toinen tiaisparvi, siinä oli mukana myös yksi puukiipijä. Käpytikkakin avasi samoihin aikoihin.


Taas oli runsaan kilometrin verran hiljaista, vain joku ylilentävä punatulkku ja urpiainen. Varesjärven lähellä alkoi kuulua lisää lintuja. Korppeja ilmaantui taivaalle, närhiä rääkyi pihojen liepeillä, tienvarressa touhusi viiden pyrstötiaisen porukka. Jostakin kaukaa kuului harmaapäätikan ääni. Jatkaessani kävelyä Rautalammille ja Johdesuon eteläpuolta itään päin tuli vastaan harmaapäätikka mäntymetsässä, vähän kaukana eri suunnassa kuin tuo kuulemani. Tiaisia oli taas joku, nyt mukana myös pari kuusitinttiä. Korppeja lenteli yli vähän väliä. Riistaruokinnalla oli vain kolme keltasirkkua, ehkä kauraa ei ollut tuotu, en käynyt katsomassa.




( isot keltasirkkuparvet olivat kadoksissa )


Jatkoin tietä Oksjärvelle, väli oli aika hiljainen mutta järven laitamilla tuli vastaan taas tiaisia, tosin vain tali- ja sinitinttejä. Jokunen tulkku ja urpiainenkin löytyi, sekä palokärki kuivuneen kuusen latvassa. Hieman edempänä kuului taas harmaapäätikka.



Pelto-osuus Kettulaan asti oli tyhjän tapainen, vain vähän ylilentäviä keltasirkkuja, räkätti ja urpiaisia. Matkassa aloin olla selvästi voiton puolella ja melko toiveikas että reitti todella tulee laskettua. Karhunkorven kuusikon paikalla oli räikeä avohakkuu, mutta sen laitakuusissa sentään muutama pikkukäpylintu. Tiaisia oli turha toivoa.



Pari hippiäistä löytyi lisää kun lähdin kiertämään Lahnajärven ympäri pohjoispuolta. Talojen liepeillä oli pieni keltasirkkuparvi, muutama närhi ja harakka, vasta retken toinen. Variskin näkyi pihakoivun latvassa. Pelto-osuus oli taas aika linnuton, vain vähän ylilentäviä urpiaisia. Jostakin kaukaa kuului päivän toinen palokärki. Enemmän lintuja tuli vastaan asutuilla pihoilla järven lounaisnurkassa, mutta nekin olivat lähinnä talitiaisia. Viimeinen kolmen korpin porukka lähti kuusten latvoista lähestyessäni päätepistettä.




( talitiainen runsastuu, muut vähenevät )


Kaikkiaan käytin kierrokseen varttia vaille viisi tuntia, se vastaa hyvin aikaa jonka käytin laskentaan neljä vuosikymmentä sitten. Työkaluna oli kiikari kuten silloinkin, kävelyvauhti oli syytä pitää rivakkana vaikken bussiaikataulun orja ollutkaan, päivä on lyhyt ja aikaa menee lintujen katseluun sekä kirjaamiseen välillä pitkäänkin. Lajeja näin 22 ja yksilöitä 256. Varpunen jäi puuttumaan kokonaan, variksia näin vain yhden, harakoita kaksi. Runsaimmaksi nousi talitiainen 63 yksilöllä, keltasirkkuja oli 44 ja urpiaisia 30. Metsätiaisia oli paljon vähemmän kuin vuonna 1977, hömppäreitä kahdeksan ja töyhtäreitä kuusi. Kuusitiaisia ei ollut yhtään vuonna 1977, nyt neljä. Hippiäisiäkin oli vain kolmetoista. Huonoon tulokseen syynä voi olla huono pesintäkesä mutta myös metsien kunto on hakkuissa kärsinyt paljon neljässäkymmenessä vuodessa. Samoin järvien rannat ovat nyt täynnä mökkejä joille jokaiselle johtaa tie. Metsäkanalintuja en huomannut yhtään, vasta poislähdettyäni kilometrin päässä istui koivun latvassa kolmen teeren porukka.



***



( harmaapäätikka kuului ja näkyikin )

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.