Viisi vuosikymmentä sitten XXXV

( outo lintu marraskuussa )

Viisi vuosikymmentä sitten marraskuussa 1967 ehdin taas pienelle aamuretkelle Salon Halikonlahdelle yhdeksäntenä päivänä. Lämpöä oli yhä kahdeksan astetta, täyspilvistä oli ja tuuli eteläkaakossa. Näkyvyyttä oli parhaimmillaan viitisen kilometriä.

Lämmin loppusyksy oli kohdellut säästellen täällä vielä viivytteleviä lintuja. Tämän ympärivuotisen peruslajiston lisänä oli paikalla vielä yli 30 kottaraista, seitsemän vihervarpusen parvi muutteli länteen, neljä pajusirkkua vilahteli altaiden ruoikossa. Kaksi lapinsirkkuakin oli vielä lähellä Halikonjoen rantaa pellon puolella.

Ampuhaukka oli onnistunut yllättämään saaliin ja kuljetti sitä Viitanmäen suuntaan. Heinäsorsien ja tavien joukossa oli vielä yli kymmenen haapanaa ja kaksi jouhisorsaa. Telkkien lisänä sukelteli altailla viisi allia ja todella iso yllätys oli mustakurkku-uikku joka liikkui altailla, jääden uloimpaan ihmeteltäväksi.

Pelloilla ja tienvarsilla oli tietysti fasaaneja mutta myös yhä peräti 120 töyhtöhyypän parvi. Kaatopaikan ja lahden tienoilla kierteli myös toistasataa harmaalokkia. Kaikkiaan lyhyen retken lajimääräksi sain 23, hyvin odotuksiini nähden.

Yhdentenätoista päivänä tein taas kierroksen Sirkkulassa Toravuoren maisemissa. Nyt lämpötila oli enää neljä astetta, taivas oli kirkastunut ja tuulta ei ollut lainkaan. Hieno sää ei tuottanut lintuja, vain kolmetoista lajia onnistuin hiljaisesta metsästä löytämään.

Nykylajistoon verrattuna löydöt olivat kuitenkin mukavia, kolme närheä voisi tänäänkin löytää täältä mutta töyhtötiaisten ja hömötiaisten tapaaminen on jo paljon vaikeampaa, puhumattakaan siitä että vastaan tulisi puoli tusinaa pyytä. Mustarastas oli siihen aikaan hyvä havainto, mutta nykyisin niitä näkee paljon ihan päivästä riippumatta.

***