Viisi vuosikymmentä sitten, vuonna
1967, oli näihin aikoihin muita kiireitä. Lintuja ehti katselemaan
tai kuuntelemaan vain ohimennen, aamuöisin lehdenjakolenkillä ja
iltasella junttipellon yllä. Näin oli mennyt jo lähes kuukauden.
Syyskuun lopulla oli usein kuulunut jo
rastaiden ääniä aamusella. Maalla ja keskustassakin oli näkynyt
yksittäisiä käpytikkoja. Syyskuun viimeisenä päivänä oli
näkynyt viidenkymmenen viherpeipon parvi, huomattava havainto siihen
aikaan.
Lokakuun alkupuolella oli hiljaista,
mutta 7.10. oli Toravuoren maisemissa ollut tuulihaukka ja neljä
uuttukyyhkyä, Salon keskustan yli oli lentänyt parvi harmaalokkeja. Yhdeksäntenä
päivänä oli junttipellon yli lentänyt suopöllö etelään ja parinkymmenen
metsähanhen muuttoparvi lounaaseen, ampuhaukaksi paljain silmin otaksumani
pikkupetokin muutti samana päivänä.
( punakylkirastaat menevät etelään )
Lokkeja muutti Salon keskustassa pitkin
lokakuuta, pari naurulokkiryhmääkin, kahdeksantoista kuudentena ja
kolme kahdeksantenatoista päivänä. Punarinnat vähenivät
pikkuhiljaa, 21.10. kuulin vielä yhden Toravuorella ja Ilmusmäen
puolella huuteli harmaapäätikka syyssoidintaan. Lehtilenkillä
kuului samoihin aikoihin vielä punakylkirastaiden vihellyksiä.
Fasaaneja oli 21.10. neljätoista yksilöä junttipellon laidassa ja
samana päivänä saapuivat sen syksyn ensimmäiset viisi tilheä.
Seuraavana päivänä tilhiä näkyi jo 27 yksilön parvi.
Sadonkorjuukausi alkoi olla loppu ja
sen myötä vähän aikaa perinteiselle linturetkeilylle.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.