17.10.2017

Neljä vuosikymmentä sitten XLV



( siinä päivän lintu, kuudessa parvessa 39 yksilöä )


Neljä vuosikymmentä sitten 16.10.1977 lähdin taas aamukuudelta linja-autokyydillä vapaapäivän viettoon Suomusjärven ja Kiikalan suuntaan, mukana taisi olla tälläkin kertaa joku senaikainen naisseuralainen, eri henkilö kuin viimeksi perinteisessä maastokelpoisuustestissä. Pikavuoro toi perinteiseen tapaan meidät Lahnajärven seisakkeelle mistä puoli kahdeksan aikaan lähdimme kävelemään Varesjärven suuntaan. Heti metsänreunassa oli vastassa iso parvi hömötiaisia, joukossaan muutama töyhtötintti, hömppärit saattoivat olla vaeltajiakin. Rastaita lenteli lokakuiseen tapaan metsien yllä, suuria parvia ei ollut. Kolmisen punarintaa ja kaksi puukiipijää oli matkalla ennen Varesjärveä.


Tikatkin olivat aamulla liikkeellä, kolme käpytikkaa näyttäytyi teiden varsilla ja pohjantikkakoiraskin liikuskeli puita pitkin etelään hiljaisena kuten lajille kuuluu. Sää oli syksyisen oikukas, välillä tuli joku lyhyt sadekuuro joka pakotti odottelemaan suojassa vähän aikaa ennen kuin se laantui tihkuksi ja matkaa voi jatkaa.


Varesjärvellä näkyi uimassa neljän isokoskelon porukka. Pöytäkankaan laidassa ohi kiirehti neljäntoista pyrstötintin porukka jota peesaili kolme töyhtötiaista. Hömötiaisia näkyi taas viidentoista yksilön parvi, paikallisia tai liikkuvia. Harjumännikön laidasta huomattiin kahdeksan teeren parvi ja Varesjärven laidassa oli vielä kaksi lisää. Urpiaiset olivat jo tulleet etelään, sata meni parvena ohi Varesjärven luona, vihervarpusia näkyi vain hajayksilöitä.



( peukku rätisee )


Kuljimme hiljalleen Johdesuon suuntaan. Harjumännikössä oli kaksi uutta käpytikkaa, peukaloinen rätisi järvenrantatiheikössä ja kaksi uutta puukiipijää etsi ruokaa tienvarsipuista. Ruostelähteen ohi lensi etlään päin neljä pyrstötiaista ja jonkin ajan kuluttua kuului taas saman lajin ääntä, pari lintua ehdimme nähdä. Etsimme uuden tähystyspaikan itse järvelle missä huomasimme nyt kaksi silkkiuikkua, kolme uutta isokoskeloa, puoli tusinaa heinäsorsaa ja telkän. Reunassa rätisi taas pari punarintaa.


Johdesuon laitaan tultuamme huomasimme ampuhaukan, joka taas oli jahtaamassa huomaamaansa urpiaisparvea. Teeriä oli neljä lisää suon laidassa, räkättejä lensi yli pieni parvi ja punatulkkuja muutteli yli viitisen lintua yksikseen tai kaverin kanssa. Läheisellä männikkönummella kinasteli kaksi isokäpylintukoirasta keskenään. Rauhoituttuaan ne alkoivat ruokailla seuranaan pari muutakin käpylintua, ilmeisesti lajikumppaneita. Pikkulinnuista muutolla kuului olevan vielä pari järripeippoa, keltasirkku ja muutama niittykirvinen. Närhiä lensi toisinaan yli yksi tai kaksi, mutta tuskin olivat erityisemmin vaelluksella, kunhan ruokaa etsivät.


Harjua ja männikköä pitkin palailimme takaisin Lahnajärveä kohti. Korppi ronkkui jossakin kauempana, Kakarlammillakin ui telkkä. Käpylintuja löytyi männiköstä lisää kahdeksan linnun parvi, ne lähtivät jatkamaan matkaa luoteeseen. Lahnajärvenkin yli muutti pari käpylintua. Järven pohjoispäässä puuhasteli pari mustarastasta ja punatulkkua ja ohi meni taas pyrstötiaisparvi, kahdeksan yksilöä. Käpytikka löytyi metsänlaidasta ja neljänkymmenen vihervarpusen parvi kierteli järven rantalepissä. Pyrstötiaisia liikkui yhä, ensin huomasimme neljän siimahännän porukan menossa etelään, sitten perässä seurasi seitsemän linnun parvi. Pari niittykirvistä oli pelloilla, järvellä näkyi olevan kaksi silkkiuikkua. Korppi lensi järven yli pohjoiseen.


Varttia vaille neljältä olimme valmiina lähtemään pikavuorolla taas kohti Helsinkiä, missä olimme taas päivän jo laskiessa. Edessä oli taas viikko töitä tauotta.


*** 



 ( isokäppäri ruokailee )

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.