Lintumuisteluita XCVIII

Seuraava päivä oli sunnuntai, 5.10.1975, ja tietysti oli kova paine muuttoa seuraamaan uusia hanhiparvia odotellessa. Kuuden aikaan lähdimmekin Karhumäen Jussin kanssa Perttelin Hirstenmäelle, sieltä pitäisi nähdä joka suuntaan. Aamu oli kolea mutta kirkas, pari astetta lämmintä, vähän ohutta yläpilveä, hentoista itätuulta ja näkyvyys horisonttiin. Tuuli yltyi kyllä pian kohtalaiseksi ellei kovaksi ja kääntyi kaakkoon.

Jo aamusella Salon keskustassa ehti muuttaa kolme rautiaista, kymmeniä järripeippoja, vihervarpusia ja variksia. Hirstenmäen huipulla olimme seitsemältä, heti alkajaisiksi meni kolmen kurjen porukka kaakkoon, harmaita hanhia löytyi kolme parvea, aika kaukana kaikki, ja vaikuttivat metsähanhilta vaikka lajia ei siten kirjattukaan. Palokärki huuteli paikallisena tänäänkin, joku suohaukka lensi myös kaukana etelään.

Näytti kuitenkin siltä että muutto ei ole enää eilisen kaltaista. Rautiaisia meni harvakseltaan, yksinäinen tilhi ja jonkin ajan kuluttua pieniä ryhmiäkin, yhteensä kaksikymmentä lintua. Ne olivat syksyn ensimmäiseni. Pikkulintuja liikkui suunnilleen eiliseen tahtiin, järrejä nelisensataa, räkättejä seitsemänsataa, laulu- ja punakylkirastaita sata lajiaan, kulorastaita neljä, vihervarpusia neljäsataa, variksia puolentoistasataa, punatulkkujakin viisitoista ja tuonakin päivänä vielä yksi lapinkirvinen. Paikalliseksi ilmaantui myös harmaapäätikka.

( muuttavat variksetkin )

Petojakin alkoi liikkua tunnin kuluttua, kanahaukka aloitti, perässä tuli kolme yksittäistä lisää, sinisuohaukka ja hiirihaukka. Sorsia näkyi muutolla kolme parvea, ilmeisesti haapanoita. Muutto oli kuitenkin eiliseen verrattuna pettymys joten lopetimme staijin puoli kahdeltatoista ja lähdimme Omenajärvelle. Puolen tunnin kurkistus järvelle tuotti satoja heinäsorsia, haapanoita, tukkasotkia ja nokikanoja. Kolme lapasotkaa lepäili järvellä omana ryhmänään ja kaksi parvea isokoskeloita kierteli järven yllä samoin kuin kolmen korpin ryhmä.

Palailimme Muurlaan päin ja Metsävalkeajärven viereisellä kalliolla seurasimme vielä olisiko iltapäivä piristänyt muuttoa. Eipä juuri ollut, rastaita, järrejä ja vihervarpusia muutti edelleen, pedoista vain yksi varpushaukka ja kahlaajista yksi taivaanvuohi. Huuhkajan höyhen löytyi kallion huipulta, tikoista tietysti käpytikka ja palokärki paikallisina.

Iltakolmelta palasin Saloon ja illalla lähdin taas Turkuun. Jo hämärtyneessä illassa muutti Salon keskustassa laulurastaita ja keltasirkku, Turussa Itäharjulla punakylkirastaita viidentoista äänen minuuttivauhtia vaikka kovanlainen tuuli häiritsi jo pahasti kuuntelua.

Turussa kuuli sitten muiden havaintoja lauantain hanhimuutosta. Porkkalassa oli kuulemma nähty 2800, kaukaisia, Nauvossa 1000 ja 1300, samoja varmaan. Jurmossakin oli mennyt viisisataa. Kaikkiaan Suomen ensimmäinen syksyinen tundrahanhien massamuutto oli ollut vuotta aiemmin, noin 6.-10.10.1974, silloin esimerkiksi Ketolan Eero oli Salon seudulla havainnut päivittäin 500-2000 muuttavaa hanhea joista lähes kaikki olivat olleet tundrahanhia. Mie olin noihin aikoihin tiukasti Turussa opiskelemassa enkä nähnyt siellä mitään tuohon muuttoon viittaavaa.

***