Lintumuisteluita XCVI

( pääkaupunkiseudulla on hakkeja edelleen kohtalainen kanta )

Lokakuun kolmantena vuonna 1987 pyöräilin jälleen iltapäiväksi Hermaskärinkalliolle. Jo menomatkalla huomasin piekanan muutolla itään Petikon metsän yllä joten toiveissa oli vilkasta muuttoa. Kalliolla oli jo joku toinen tarkkailija joka olikin nähnyt piekanoita kolme aamupäivän aikana.

Pikkulintumuuttoa oli myös ollut, nyt se oli jo hiipumaan päin. Rastaita, peippoja ja järrejä meni kallion ohi toveittain, käpylintuja liikehti myös levottomasti itään ja yksi kirjosiipikäpylintukin huomattiin äänestä, toki se myös pysähtyi hetkeksi puun latvaan.

Paikalliset pähkinähakit olivat taas keräämässä varastojaan talveksi. Yksittäinen lintu näkyi lentämässä milloin kaakkoon, milloin luoteeseen kallion ohi. Petolintujakin näkyi vielä, ensin sinisuohaukka, sitten nuorehko merikotka. Jälkimmäinen kaarteli kauan Petikon metsän yllä ennen kuin lähti liitämään lounaaseen. Määrittämättä jäänyt buteo seurasi sitä vain minuuttia myöhemmin.

Neljäntenä päivänä saavuin kalliolle jo aamupäivän puolella ja staijasin kolmen tunnin ajan yhdestätoista kahteen. Pähkinähakit ahkeroivat edelleen, ainakin kahdeksan kertaa huomasin keräilijän lentämässä tyhjänä tai posket pullollaan suuntaan tai toiseen mäen editse. Pikkulintuja oli liikkeellä eilistä enemmän, aikaisemmasta tarkkailuajasta kai johtuen. Syksyinen sää oli samanlainen kuin aiemminkin, seitsemän astetta lämmintä, tuuli lännestä kohtalaista, taivas harmaan pilven peittämä, näkyvyys kohtalainen. Peippoja oli vähänlaisesti ja järrejä jo lähes puolet määritetyistä. Rastaita kulki enemmän, lähinnä räkättejä. Käpylintuja näkyi kymmenen joista jälleen yksi oli kirjosiipi. Kaksi lapinharakkaa muutti erikseen mäen ohi.

Petolinnuille ja kurjille sää oli kai liian huono, vain neljä varpushaukkaa ja yksi sinisuohaukka näkyi muutolla, samoin neljän kurjen perheparvi. Paikallinen käpytikka ja palokärki pitivät ääntä lähimetsissä.

*** 

 ( näitä näkisi nyt jos myyriä on kesällä pohjoisessa ollut )