2.10.2017

Lintumuisteluita XCV




( harmaita hanhia lähietäisyydellä )


1980-luvulla Martinlaaksoon muuton jälkeen olin lokakuun alkupäivinä useasti staijaamassa Hermaskärinkalliolla. Vuonna 1985 olin juuri syyskuun viimeisenä päivänä hankkinut itselleni pattikowaa korvaamaan uuden kaukoputken, Celestronin C90 oli enemmän tähtiputki, mutta kävi se mitenkuten lintujenkin tarkkailuun. 40 ja 18 millin okulaarit antoivat sille 25 ja 55 -kertaiset suurennukset, kuva oli kirkas ja virheetön mutta näkökenttä vain kovin kapea. Lisäksi yksinkertainen kulmaprisma käänsi kyllä horisontin oikeinpäin, mutta muuten kuva oli peilikuva todellisesta mikä aiheutti ensialkuun kovasti harjoittelua jotta putkea oppi käyttämään liikkuviin kohteisiin.


Tuota harjoittelua harrastin myös 2.10.1985 iltapäivällä töiden jälkeen. Fillaroin staijikalliolle putkea kokeilemaan, päivä oli lämmin kuten edeltävä yökin oli ollut. Peipot ja järrit olivat vielä iltapäivälläkin vilkkaasti liikkeessä, parissa tunnissa niitä muutti noin seitsemänsataa, niistä valtaosa järripeippoja. Vihervarpusia muutti kolmisen sataa, urpiaisia kaksi parvea, yhteensä kolmekymmentä. Rastaat kuuluivat päämuuttajiin, runsaimpina räkätit, kaksisataa. Käpylintuja oli liikkeellä luoteen ja pohjoisen välisiin suuntiin. Valtaosa määrityksistä oli pikkukäppäreitä mutta joukossa oli yksi kirjosiipikin, vielä vihreä nuorukainen. Varikset olivat muutolla, iltaliikettäkin riitti 80 yksilön verran. Närhiä pyöri kallion ympärillä viisi, töyhtötiaisia pari, samoin puukiipijöitä. Isoja lintuja näkyi vähän, vain 19 ilmeisen metsähanhen parvi, sitä määrittäessä putki oli tarpeen sillä matkaa parveen oli pari kilometriä lähimmilläänkin.


Seuraavanakin päivänä ajattelin käydä muuttoa seuraamassa, mutta lämmin ilma oli nyt myös kosteaa, lähes maassa roikkuva sumupilvi piilotti muuton sisäänsä tai yläpuolelleen. Uusi putkeni ei ollut vähimmässäkään määrin vesitiivis joten sitä ei kannattanut kostealla säällä viedä ulos kastumaan. Fillaroin iltapäivällä kierroksen Vantaanjokilaakson eri puolilla ja Petikon metsän reunoilla palaten Pikkujärven ja Variston kautta kotiin.


Kanahaukkakoiras istuksi kehäkolmosen varressa sähkölinjalla itseään puhdistelemassa. Hirvi ruokaili rauhallisesti Ringin pellon laidassa Petikon metsässä. Samaisen pellon yli lensi pähkinähakki luoteeseen, ruoankeruumatkallaan. Käpylintuja oli metsässä nytkin, rastaita myös liikkeessä. Vantaanjokivarressa lepäili kolmesataa heinäsorsaa. Lintuja oli kuitenkin selvästi eilistä vähemmän, liekö syy sumuisessa ja lämpimässä säässä. Näkyvyyttä riitti vain kilometrin verran ja pilvi roikkui noin kolmenkymmenen metrin korkeudessa, siis juuri ja juuri puiden latvojen yllä.


*** 



 ( vanha kuva hirvestä )

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.