( harmaita hanhia lähietäisyydellä )
1980-luvulla Martinlaaksoon muuton
jälkeen olin lokakuun alkupäivinä useasti staijaamassa
Hermaskärinkalliolla. Vuonna 1985 olin juuri syyskuun viimeisenä
päivänä hankkinut itselleni pattikowaa korvaamaan uuden kaukoputken, Celestronin
C90 oli enemmän tähtiputki, mutta kävi se mitenkuten lintujenkin
tarkkailuun. 40 ja 18 millin okulaarit antoivat sille 25 ja 55
-kertaiset suurennukset, kuva oli kirkas ja virheetön mutta
näkökenttä vain kovin kapea. Lisäksi yksinkertainen kulmaprisma
käänsi kyllä horisontin oikeinpäin, mutta muuten kuva oli
peilikuva todellisesta mikä aiheutti ensialkuun kovasti harjoittelua
jotta putkea oppi käyttämään liikkuviin kohteisiin.
Tuota harjoittelua harrastin myös
2.10.1985 iltapäivällä töiden jälkeen. Fillaroin staijikalliolle
putkea kokeilemaan, päivä oli lämmin kuten edeltävä yökin oli
ollut. Peipot ja järrit olivat vielä iltapäivälläkin vilkkaasti
liikkeessä, parissa tunnissa niitä muutti noin seitsemänsataa,
niistä valtaosa järripeippoja. Vihervarpusia muutti kolmisen sataa,
urpiaisia kaksi parvea, yhteensä kolmekymmentä. Rastaat kuuluivat
päämuuttajiin, runsaimpina räkätit, kaksisataa. Käpylintuja oli
liikkeellä luoteen ja pohjoisen välisiin suuntiin. Valtaosa määrityksistä oli pikkukäppäreitä mutta joukossa oli yksi
kirjosiipikin, vielä vihreä nuorukainen. Varikset olivat muutolla,
iltaliikettäkin riitti 80 yksilön verran. Närhiä pyöri kallion
ympärillä viisi, töyhtötiaisia pari, samoin puukiipijöitä.
Isoja lintuja näkyi vähän, vain 19 ilmeisen metsähanhen parvi,
sitä määrittäessä putki oli tarpeen sillä matkaa parveen oli
pari kilometriä lähimmilläänkin.
Seuraavanakin päivänä ajattelin
käydä muuttoa seuraamassa, mutta lämmin ilma oli nyt myös
kosteaa, lähes maassa roikkuva sumupilvi piilotti muuton sisäänsä
tai yläpuolelleen. Uusi putkeni ei ollut vähimmässäkään määrin vesitiivis joten sitä ei kannattanut kostealla säällä viedä ulos kastumaan. Fillaroin iltapäivällä kierroksen
Vantaanjokilaakson eri puolilla ja Petikon metsän reunoilla palaten
Pikkujärven ja Variston kautta kotiin.
Kanahaukkakoiras istuksi kehäkolmosen
varressa sähkölinjalla itseään puhdistelemassa. Hirvi ruokaili
rauhallisesti Ringin pellon laidassa Petikon metsässä. Samaisen
pellon yli lensi pähkinähakki luoteeseen, ruoankeruumatkallaan.
Käpylintuja oli metsässä nytkin, rastaita myös liikkeessä.
Vantaanjokivarressa lepäili kolmesataa heinäsorsaa. Lintuja oli
kuitenkin selvästi eilistä vähemmän, liekö syy sumuisessa ja
lämpimässä säässä. Näkyvyyttä riitti vain kilometrin verran
ja pilvi roikkui noin kolmenkymmenen metrin korkeudessa, siis juuri
ja juuri puiden latvojen yllä.
***
( vanha kuva hirvestä )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.