( kaakkuri oli viimeisiä retkilajeja )
Lauantaiaamupäivällä 24.10.1987
Niemisen Matti ja Hakapään Minna lähtivät Haliakselta takaisin
siviiliin. Iltapuolella tilalle tulivat Marja Rikkonen sekä Paul
Segersvärd ja Pekka Kankaanpää. Päivä oli tuulinen, idästä
puhalsi kovaa. Kova tuuli ei tuonut mukanaan lintuja vaan lajimäärä
jäi viiteenkymmeneenseitsemään. Tuuli pilasi rengastuksenkin, vain
13 lintua merkittiin.
Hanhia kuitenkin muutti iltapuolella.
200 tundrahanhea viidessä parvessa, 31 anserin parvi ja 160
määrittämättä jäänyttä hanhea meni lounaaseen, niiden edellä
vielä yhdeksän joutsenen parvi. Kuikkalintujakin muutti tusinan
verran, joukossa retken ensimmäiset kaksi kaakkuria ja neljä
kuikkaa. Pienemmistä vesilinnuista muutti 215 allia ja neljä
pilkkasiipeä.
( sarvareita piileskeli Haliaksen puissa koko kahden viikon ajan )
Pedoista muutti pari piekanaa, ampu-,
kana- ja varpushaukka. Pari viimemainittua lajia oli paikallisinakin,
kanahaukka jäi verkkoonkin ja sai Kallelankin pinnistäytymään
sitä katsomaan. Helmipöllö kiikkui aamulla verkossa ja illan
tulijat näkivät asemapolun varressa ”pöllön”, ilmeisesti
asion.
Pikkulinnuista liikkeellä olivat vain
räkätit, yli viisisataa. Peukaloisten parhaat päivät alkoivat
olla takana, mutta kuudesta havaitusta tarttui verkkoon neljä joista
kolmella ei vielä ollut rengasta. Kangaskiuru, leppälintu ja kaksi
nokkavarpusta olivat erikoisimmat pikkulinnut.
Sunnuntaiaamuna 25.10. oli sopiva sää
lähtöpäivälle, tuulista, pilvistä ja jatkuvaa sadetta.
Iltamyöhällä tulleet Segersvärd ja Kankaanpää lähtivät heti
kuultuaan että Suomenojalle oli tullut nunna- tai rusotasku,
vuodenpinnapaineita kuulemma oli eikä Haliaksella ollut mitään tarjottavaa.
Mie viihdyin paikalla iltakolmeen asti vaikka tuuli saati sade eivät
osoittaneet mitään hiipumisen merkkejä.
Paikallisen joutsenparven joukkoon oli
tullut kolme pikkujoutsenta. Päivän mittaan muutti jonkin verran hanhia,
viisi metsähanhea, 43 tundrahanhea, 154 valkoposkea ja 120
määrittämättä jäänyttä hanhea. Lapasotkiakin löytyi muutolta
yhdentoista parvi, retkilaji ehti tulla siitäkin. Jänkäkurppa löytyi,
ja yhden katajan alta ponnahti esiin kaksi lehtokurppaa.
Sadesää piti pedot ja pöllöt poissa
ja pikkulintumuuttokin hiipui kokonaan, ainoa mainittavampi laji oli
räkätti jota saatiin sentään 101 aamuvakiolle. Päivän lajimäärä
jäi osaltani kolmeenkymmeneenseitsemään, koko pariviikkoisen
retken lajimäärä nousi sataanneljään.
***
( ruskouunilintu oli miulle retken ainoa elis )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.