Kesä jäi tulematta kokonaan mutta syksy tuntuu tulevan etuajassa. Toistuvat matalapaineet kaartavat päälle vettä tuoden vaihteeksi Viron puolelta, aiemmin ne ovat tulleet meille Ruotsin suunnasta. Niiden perään tulee pohjoisvoittoisia purkauksia kuten nytkin parina viime päivänä on ollut.
Vesi meren rannassa on korkealla ja rantalietteet vähissä. Pääkaupunkiseudun niitetyt rannat Vanhankaupungin- ja Laajalahdella ovat kuitenkin houkutelleet kohtalaisen hyvin rantalintuja. Joka päivä saa kasaan noita torneista tähystellessään kymmenkunta kahlaajalajia. Määrät ovat vaatimattomia töyhtöhyyppiä lukuun ottamatta, niitä löytyy satoja kummaltakin lahdelta. Muuttavia töyhtöhyyppiä näkyy sen sijaan aika harvakseen. Suokukkoja on seuraavaksi eniten, tosin vain kymmeniä kerrallaan. Sirreistä lapinsirrejä viivyttelee vielä jokunen, pikkusirrejä näkyy enemmän, suosirrejä eniten, sattumahaviksena joku isosirri joukossa kuten eilen Laajalahdella. Nuoria lintuja on kuitenkin aika vähän, pesintä ei edes tundralla ollut kovin onnistunut tänä kesänä. Tundrakurmitsan näkee päivittäin, harvinaisuutena on pitkään sinnitellyt Laajalahden islantilainen mustapyrstökuiri ja henkilökohtaisesti onnekas olin viikko sitten kun Lammassaaren lintutornin edessä oli nuori keräkurmitsa, kova laji Vanhankaupunginlahdella.
( nuori keräkurmitsa, iän näkee selkäpuolen höyhenistä )
Jalohaikarat jaksavat edelleen. Eilen kävin aamulla Espoon puolella Matalajärven lintutornilla, kun järven länsilaitaa matkasi pohjoiseen peräti kuuden yksilön parvi. Se pysähtyi toviksi läheisen naapurijärven laitaan mutta nousi pian parin paikallisen merikotkan häiritsemänä lentoon ja hävisi jonnekin pohjoiseen. Sama parvi oli aamulla huomattu Laajalahdella. Petoja on ollut muutolla myös näinä parina päivänä, hiirihaukkoja ja varpushaukkoja runsaasti, mukana myös mehiläishaukkojen viimeiset. Muutot keskeytyivät kun kylmän rintaman sadekuuropilvet eilen iltapäivällä kaatoivat niskaan kunnolla kylmää vettä. Kurkia muutti jonkin verran perjantaina, itse näin puolessa tusinassa pikkuparvessa yhteensä puolitoistasataa lintua, jotkut tehostaijarit pääsivät yli parin tuhannen.
( jalohaikara on käytännössä jokapäiväinen näky edelleen )
Vesilintuja on tullut. Haapanoita oli eilen Matalajärvellä pitkälti toista tuhatta, joukossa jouhisorsiakin mutta vain pikkuporukoin. Kyselin Karkian Mikolta joka on laskenut alueen vesilintuja jo monta kesää peräkkäin, näkyykö huono pesimäkesä mitenkään hänen tuloksissaan. Kuulemma silkkiuikkujen tulos on huonoin hänen laskennoissaan, mutta vastaavasti nokikanojen parempi kuin koskaan. Takavuosien omista laskentakesistä muistelen että nuo lajit olivat hyvin herkkiä vaihteluille jo silloin. Heinätavi on ollut lähes kadoksissa koko kesän, lapasorsat, tukka- ja punasotkat alamaissa.
Runsastujina ovat tutut lajit, harmaasorsa puolisukeltajista ja tietysti hanhet. Matalajärvellä on jo satoja kanadanhanhia ja Viikissä sekä pääkaupunkiseudun ympäristössä runsaasti valkoposkihanhia. Merihanhiakin Viikissä olisi varmaan mutta tänä kesänä tilan pelloilta ja laitumilta on häädetty valkkareita pois koirien voimin. Ne eivät juuri ole koiraa säikähtäneet, mutta merihanhet kyllä. Toki merihanhikin on runsastunut takavuosiin verrattuna mutta lepäilee kauempana pääkaupunkiseudusta, lähimmillään kai Kirkkonummella ja Siuntiossa.
***
( harmaasorsat aloittivat soitimet jo ennen sulkasadon päättymistä )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.