( rytikerttunen rengastettavana luhtakerttusen kanssa Halikonlahdella vuosia myöhemmin )
Vuonna 1967 olin 22.8. retkellä
lehdenjakolenkkini jälkeen ensin aamupäivän Halikonlahdella ja
sitten iltapäivän Ilmusmäellä. Aika pilvistä oli kuten nytkin,
tuuli puhalsi luoteesta syksyisesti, lämpöä samat viitisentoista
astetta kuin nytkin ja kuurosateita aika ajoin, vähän ennen
iltaviittä tuli ylle ukkospilvi ja pyöräilin sen kastelemana
kotiin.
Halikonlahdella ruoikossa varoittelivat
ruokokerttuset, yksi rytikerttunenkin näkyi uloimman kolmosaltaan
itänurkan ruoikossa. Pajusirkkuja näkyi muutama ja keltavästäräkit
lensivät altailta länsipuolen pelloille ruokailemaan. Tervapääskyjä
lenteli vielä lahdella, samoin kymmenkunta törmäpääskyä.
Nuolihaukka lensi altaiden yli länteen ja nuori ruskosuohaukka
opetteli etsimään itse ruokaansa lahden rannoilta.
Kahlaajia oli edelleen mukavasti,
taivaanvuohet, viklot ja suokukot runsaimpina ja tylli, suosirrit ja
lapinsirrit pienemmistä mukana. Viurilanlahden rantalietteen
reunasta yllätin tummanruskean, kottaraisen kokoisen linnun joka
juoksi nopeasti metrin päässä olevan ruoikon kätköön,
huittilajiksi sen heti ristin ja kyllä se kuvauksen perusteella
luhtahuitilta edelleen näyttää. Halikonjokivarressa oli fasaaniemo
ja sen kuusi poikasta. Vesilinnuista olen kirjoittanut
havaintokirjaan muistiin vain silkkiuikut mutta muutakin oli.
Ilmusmäen metsäkierroksen jälkeen olen laskenut päivän
lajimääräksi 62.
***
( kuovejakin lietteellä lepäili )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.