Neljä vuosikymmentä sitten XVI

( variksenpesä ulkosaaristossa vuoden 1977 kevätretkellä )



23.5.1977 aamu avautui Jurmon satamassa. Juuri sen edempänä emme saaressa retkeilleetkään koska edessä oli koko joukko laskettavia lintuluotoja. Sadan vesilinnun parvi huomattiin heti herättyämme muutolla koilliseen, muuten sataman ja Moringharun välissä oli ristisorsapari ja kaksi muutolta jäänyttä mustavarista. Kolme lapinsirriä lensi järvelle ja kaksi törmäpääskyä pohjoiseen. Korppi lähti meitä pakoon Moringharun huipulta.



Tällä kertaa lähdimme länteen, ajaessamme kohti laskentaluotoja ohi meni muutama kuikka, kolme merihanhea ja taas kuudenkymmenen vesilinnun parvi koilliseen. Flintbåda oli ensimmäinen saari jolle saavuimme. Se oli jokseenkin tyhjä, viisi haahkanpesää, meriharakkapari, karikukkopari, merilokkipari ja yksittäiset kala- ja harmaalokki. Labbåda ei ollut tuota kummempi, kolme meriharakkaa, kaksi kahinoivaa karikukkoa, merilokkeja neljä hätäilemässä yhden pesän yllä, västäräkkipari, ohi lensi kaksi ruokkia. Nimen ennustamaa kihua ei näkynyt.



Lökharu oli ensimmäinen parempi lintusaari. Haahkoilta löytyi 56 pesää, merihanhelta kaksi joista toinen kuitenkin ilmeisesti tuhoutunut, vain rikottuja kuoria oli jäljellä munista. Meri- ja harmaalokeilla oli yksi pesä kummallakin. Pesätuholainenkin löytyi, minkillä oli oma poikaspesänsä louhikon kätkössä. Varispari, luotokirvinen ja kaksi isokoskelokoirasta olivat paikallien tuntuisia, muuttajista luodolla oli käki ja pensastasku. Kahdentoista merihanhen parvi lensi luodon ohi.



Nisskläpp oli pikkuluoto jolla oli kuitenkin 18 haahkanpesää ja sille mahtui pesimään kaksi merilokkipariakin, molemmat pesät löydettiin. Örskärs Ören oli Utönkin puolella ja itäpuolen nimikaimansa mukaisesti tämäkin oli hyvä pesäluoto haahkoille, täältä löytyi 157 pesää. Kyhmyjoutsenen pesässä oli neljä munaa, saaren edustalla ui neljä lintua. Merihanhipari lähti saaresta mutta pesää ei löytynyt. Merilokkien kolmimunainen pesä sentään löytyi. Meriharakoita oli särkällä kolme, karikukkoja peräti viisitoista. Osa niistä saattoi olla muuttajiakin, varma muuttaja oli merisirri ja yhdentoista liron parvi joka varmistuksen vuoksi lähtikin pohjoiseen. Muuten saarella risteili harmaalokkipari ja yhdeksän kalalokkia yhden västäräkin lisäksi.

( merisirri löytyikin yllättävän monelta luodolta jo toukokuussa 1977 )


Utön Örskär on jo kohtalaisen iso saari. Haahkojen pesiä mahtui sille 308. kaksi paria kyhmyjoutsenia ui saaren ympärillä, toisella oli ollut pesä mutta se oli tuhoutunut. Merihanhiakin oli ainakin kaksi paria, vain yksi pesä löytyi, mutta se juuri kuoriutumishetkellä. Ristisorsia oli kolme, tukkasotkia kaksi paria ja ylimääräinen koiras. Isokoskelokoiraita oli täälläkin kaksi, meriharakoita kaksi elossa, lisänä yksi äskettäin kuollut. Lokkeja pesi saarella pieni yhdyskunta, kahden merilokkiparin pesien lisäksi löytyi 36 pesää joista seitsemän oli varmasti harmaalokin, loput joko sen tai selkälokin. Emoja oli luodon yllä 120. Kalalokkejakin oli, kahdeksan pesää löytyi. Lokkien yllä kierteli merikihu. Kahlaajista mahdollisesti pesiviä olivat tylli, karikukot ja punajalkaviklot sekä varpuslinnuista luotokirviset, västäräkit ja kivitasku. Muuttokahlaajiakin oli paikalla, parinsadan suosirrin ja kolmen liron lisäksi taas kymmenen merisirriä, saaren ohi muutti joku kuovilintu koilliseen.



Kierros oli tähän mennessä vienyt jo lähes koko päivän, toisaalta jokainen tehtävälistan luoto oli nyt laskettu ja palasimme takaisin Jurmon satamaan. Huomenna ehtisimme kiertää pääsaartakin tarkemmin kuin tähän asti.



***