( iduli siinä )
Neljäkymmentä vuotta sitten 18.5.1977 olin siis taas Salossa, talvi- tai kesälomaa viettämässä. Halikonlahdella vietin kuudetta tuntia vaikkei lintuja siellä kovin runsaasti ollutkaan. Meriharakoita kierteli lahdella ensin yksi ja lopulta kaksi, uloimman altaan lokkikoloniassa kuljeskeli hissukseen karikukko, saostuskaivolietteen kaatoaltailla viipyili vieläkin kaksi esiaikuista mustavarista.
Joensuun kartanonpuistossa vietin myös hyvän aikaa. Sillan pielessä lauloi satakieli ja toinen puistossa jokirannassa. Mustapääkerttuja löytyi kolme laulajaa, sirittäjiä viisi, jokirannasta myös lehtokerttu. Eniten huomiotani vei outo laulaja jonka kiikarilla löydettyäni tunnistin saman tien idänuunilinnuksi, se olikin miulle elämäni ensimmäinen. Säe oli lyhyt ja rytmikäs, lintu itse pajulintumaisen piirteetön lukuun ottamatta kapeaa vaaleata siipijuovaa. Vilkas lintu oli, elohopeamaisesti liikkui puidenlatvoissa puiston keskiosissa ja lauloi lähes tauotta.
Seuraavana aamuna 19.5. lähdin puoli viideltä polkemaan Perniöön tarkoituksena laskea toistamiseen Laukanlahden vesilinnusto. Punavarpusia vihelteli matkan varrella kolme, perille pääsin aamukuudeksi. Sahalta alkoi laskentakierros kohti jokisuuta. Satakieliä lauloi täälläkin jo kaksi, ruskosuohaukkanaaras saalisteli , kyhmyjoutsenparikin kävi näyttäytymässä. Teeriä lähti yksitellen viisi lintua lentoon rantaniityiltä, taivaanvuohia kolme. Kuoveja oli kaksi paria ja koiras, nelimunaisen pesänkin löysin. Punajalkaviklo soidinteli ja toinen oli paikalla muuten vain.
Jokisuun niityllä soidinteli suosirri, kalasääski ja ruskosuohaukkakoiras olivat saalistelemassa. Kalalokkipari hätäili yksimunaista pesäänsä suojellen, samoin kuovipari jonka pesää en löytänyt. Teeri oli täälläkin puolella, samoin pari taivaanvuohta ja muutama suokukko. Loppuosuudella oli telkkien ja nokikanojen lisäksi vain kahlaajia, niistä kuovit, töyhtöhyypät ja punajalkaviklo pesiviä, muut kai muuttajia. Kaulushaikara tuuttaili Hakkalan edustalla ja verkkorannan tuntumassa oli silkkiuikkujen keskittymä. Niittyä kompatessani onnistuin löytämään kiurunkin nelimunaisen pesän. Pesiä etsin noihin aikoihin luonnostaan koska tuohon aikaan suoritettiin ensimmäistä valtakunnallista pesimälinnuston atlaskartoitusta ja kosteikko- sekä lintuvesikartoitusten takia miulla oli hyvä pohja kartoittaa kaikki Salon seudun ruudut.
Vesilinnuista silkkiuikku nousi ykköseksi 24 yksilöllä, nokikana oli kakkonen 13 yksilöllä, seuraavina heinäsorsa 12 ja telkkä 11 yksilöllä. Paremmista lajeista huomasin kolme heinätavia, kaksi punasotkaa ja haapana. Kotiin pyöräilin Teijon kautta. Kartanon tienoilla soidinteli harmaapäätikka, kanadanhanhipari oli merenrannassa ja yksittäinen lintu Sahajärvellä. Vielä tarkistin keväällä metsään viemäni pöntön, siellä oli nyt talitiainen hautomassa.
20.5. kävin vielä Halikonlahdella aamupäivällä, kanahaukka oli ainoa maininnan arvoinen siellä. Joensuun puistossa lauloi edelleen sama idänuunilintu, neljä mustapääkerttua, lehtokerttu ja satakieli. Joko nuoli- tai tuulihaukka kiusasi lintuja puiston yllä mutta en sitä nähnyt puiden välistä, vain äänen kuulin. Illalla Salonjoen rantapuistossa näkyi turkinkyyhky ja Mariansillan yli muutti pari kuovia. Oli aika lähteä meriretkelle...
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.