Viisi vuosikymmentä sitten VIII

Viisi vuosikymmentä sitten vuoden 1967 maaliskuun viimeisenä oli pilvinen mutta lämpimän keväinen päivä. Lintuhavaintoja kerääntyi jälleen Salon keskustasta, Sirkkulasta ja Vuohensaarentien varrelta. Sorsat olivat ilmaantuneet Halikonlahdelle, sadan heinäsorsan joukossa oli myös kevään ensimmäinen tavi ja nokikana. Kottaraisia oli puolitoistasataa mutta kiuruja vain kolme. Naurulokkeja oli jo parikymmentä ja tuulihaukkoja kaksi. Lajeja näin 25 ja lisäksi Halikonlahdella ruoikossa epämääräisen harmaanruskean pikkulinnun jota olen myöhemmin epäillyt pajusirkuksi. Siitä lajista virallista ensihavaintoa sain odotella vielä pari viikkoa.

Aprilli alkoi lauantaina ja päivä kului taas samoissa maisemissa lintuja katsellen. Lämpötila oli noussut kymmeneen asteeseen kun pilvet olivat antaneet tietä auringolle. Tyyntäkin oli. Linnusto oli kovin eilisen kaltaista, kiurut ja kottaraiset olivat taas runsastuneet, samoin naurulokkeja oli jo viitisenkymmentä. Tuulihaukat olivat jatkaneet matkaa ja päivän peto oli hiirihaukka Halikonlahdella. Tavikin oli kadonnut samoin kuin puolet heinäsorsista mutta nokikana oli tullut jäädäkseen.

Sunnuntai, toinen päivä huhtikuuta oli vieläkin lämpimämpi, viitisentoista astetta aurinkoisessa ja tyvenessä säässä. Ilta keräsi kuitenkin kuuropilviä, ja lopuksi tulikin taivaalta kunnon raekuuro juuri kun olin palaamassa jo kotiin.

Keväälle uusia lajeja tuli taas kaksi. Kahdeksan sepelkyyhkyä muutti Meriniityn yllä ja samalta niityltä nousi ilmaan kompatessa niin ikään kahdeksan taivaanvuohta. Harmaalokit olivat saaneet aamun aikana vahvistuksia, niitä oli jo sataviisikymmentä kaatopaikan tuntumassa. Heinäsorsista taas suuri osa oli jatkanut matkaa, paikalla oli vain parikymmentä yksilöä, seuranaan edelleen kotiinsa tullut nokikana. Maaseutukierroksella vanhoilla kotikulmilla kuuli teerten soidinta, kanahaukka partioi reviirillään ja peippojen muuttoparvi ruokaili vanhan radan penkalla. Vanhan kotipihan tuntumassa oli kolmen mustarastaan parvi. Päivän lajimäärä nousi jo kahteenkymmeneenseitsemään.

***

( äsken jaloissa, nyt jo taivaalla )