Lintumuisteluita LVII

( sääksiä näkyi paikalliset mukaan lukien puoli tusinaa )

Vuonna 1985 tähän aikaan oli myös yhteismuutontarkkailupäivä. Olimme muuttaneet Vantaalle ja Martinlaakson läheltä oli löytynyt myös muutontarkkailuun kelpaava paikka Hermaskärinkallion laelta. 27.4. vähän jälkeen aamuneljän lähdin kotoa siihen suuntaan ja perillä olin kymmentä vaille viisi. Aamu oli kolea kuten tänäänkin, pari astetta pakkasta, tyyntä, vain vähän yläpilveä ja mainio näkyvyys. Viideltä virisi heikko tuuli lounaasta.

En ollut kalliolla yksin. Helsingistä oli saapunut Kalevi Hiironniemi samalle mäelle staijaamaan ja yhdessä olimmekin sitten paikalla kymmenen tuntia iltakolmeen. Huipulle tullessa kuului teerten soidinta jostakin kaukaa lännen puolelta ja yli lensivät myös ensimmäiset muuttajat, keltasirkku ja rautiainen. Lähes tyvenessä kuului myös selvästi nokikanojen kirahtelu Pikkujärveltä.

Auringon noustessa linnutkin lähtivät liikkeelle. Mitään suurempia parvia ei näkynyt, vain yksittäisiä tai muutaman linnun pikkuporukoita peippoja, urpiaisia, vihervarpusia, lokkeja ja rastaita. Sen verran hiljaista oli että ehdin kirjata vihkoon myös ohilentävät lentokoneet (niiden lyhenne vihossani on CoA, eli columba aluminium eli peltipulu...), sellaista hupia huonoina muuttopäivinä olin harrastellut jo 60-luvun lopun salonseutulaisilla turhuuden kallioilla.

Hiljaista oli eikä mitään erikoista näkynyt, vasta kahdeksan maissa ohi lensi pari metsähanhea, pikkutylliä ja yksinäinen laulujoutsen koilliseen. Yhdeksän jälkeen näkyi ensimmäinen kalasääski ja kohta toinen lisää. Puoli yhdentoista maissa löytyi ensimmäinen kolmen hengen kurkiporukka, samaan aikaan muutti vierestä ampuhaukka pohjoiseen. Vähän myöhemmin samaa reittiä seurasi ruskosuohaukka. Puolilta päivin näkyi vähän väliä joku petolintu tai kurkiparvi lennossa pohjoiseen, ja myös paikallinen kalasääskipari tuntui saapuneen reviirilleen.

Iltapäivän puolella pikkulinnut ja jonkin verran liikkeessä olleet sepelkyyhkyt alkoivat jo lopetella ja aika kului noita petoja tai kurkiparvia etsien, siinä sivussa löytyi myös yksi muuttava harmaahaikara ja jo kellon käydessä viimeistä tuntia vielä toinenkin. Varpushaukat soidintelivat läheisen metsän yllä, samoin paikallinen metsäviklo. Kolmelta lähdin takaisin kotia kohti Petikon metsän ja Vehkalammin kautta.

Muuttajista peippoja näin 220 ja lisäksi 150 mahdollista vähän liian kaukaa, sepelkyyhkyjä 343, naurulokkeja 111, kurkia 220, hanhia 20 joista puolet määritettiin metsähanhiksi. Pikkutylli, valkoviklo, ruskosuohaukka ja harmaahaikara olivat miun keväälleni uusia lajeja. Kaikkiaan muutolla näkyi vähintään 46 eri lajia ja 1804 lintua, niiden lisäksi kirjasin 49 peltipulua. Paikallisina oli mainittuja kalasääskiä, varpushaukkoja ja hiirihaukka muiden tavallisempien mukana. Vielä illalla huomasin ensimmäisen Vantaalle saapuneen selkälokin, se alkoi noihin aikoihin jo harvinaistua.

***