Lintumuisteluita LVI

( piekanoista tuli päivän laji )

Toisena esimerkkinä muutontarkkailupäivästä olkoon vaikka 23.4.1983. Tuo oli sitä aikaa kun exän kanssa asuimme ensimmäisessä yhteisessä osoiteessa Myllypurossa säästäen rahaa voidaksemme ostaa oman asunnon. Vieressä oli Viikki ja Vanhankaupunginlahti joilla opettelin noihin aikoihin retkeilemään. Siihen opetteluun sopi hyvin fillarointi kotoa Keinumäen tornille ja staijailu siellä kymmenen tunnin ajan. Retkellä olin kellon ympäri puoli viidestä puoli viiteen ja muuttoa kirjasin tornista vihkooni 5:20 – 15:30 välisen ajan. Tosi rauhatonhan tuo paikka oli, väkeä tuli ja meni koko ajan, mutta ehti siinä vähän lintujakin näkemään kun päivä oli sentään kaunis. Aamulla ulos lähtiessä lämpöä oli jo kuusi astetta, tyyntä, pilvetöntä mutta ohut auer sentään heikensi näkyvyyden alle viiteen kilometriin.

Pikkulintuja oli jo aamusta liikkeellä ja heti torniin tultuani yli muutti sen kevään ensimmäinen metsäkirviseni. Parikymmentä minuuttia myöhemmin muutti ohi myös sen kevään ensimmäinen kuovini ja pian sen jälkeen kuudentoista tukkakoskelon parvi, sekin vuoden ensihavainto. Kuten noista voi arvata, talvi ja alkava kevät olivat sujuneet siihen asti vahvasti töissä ja ylitöissä, havainnot olivat jääneet vähiin vapaapäiviin ja muutamaan työmatkapyörälenkkiin, tosin niilläkin piti katsella enemmän liikennettä kuin taivaalle.

Pikkurastaita, västäräkkejä ja peippoja muutti jonkin verran yksin ja muutaman linnun ryhminä, peippojen joukossa niinikään miulle vuoden ensimmäiset järripeipot. Kohta muutti ohi kahdentoista laulujoutsenen parvi, pian sen jälkeen ampuhaukka. Punajalkaviklo huuteli jossakin puhdistamon suunnalla ja pian yli muuti seuraava joutsenparvi ja kohta myös kevään ensimmäinen kuikkani. Tuuli oli virinnyt ja se oli heikkoa idän ja kaakon puoleista, virettä oli sen verran että auer alkoi hälvetä.

Näkyvyyden parannuttua taivaalta löytyi seuraava viiden kuikkalinnun muuttoparvi, tornin ohi meni myös keltavästäräkkikoiras ja metsäviklo, nekin keväälleni uusia. Aamukymmenen maissa ylle ilmaantui kaartelemaan pari piekanaa ja ohi muutti myös parvi metsähanhia. Tornin alapuolella juoksenteli maassa kärppä etsien itselleen päivällistä. Piekanoita muutti lisää ja ohi lensi myös pikkutylli, sekin tietysti kevään eka.

Lähes puolille päivin meni kunnes yli menivät päivän ensimmäiset kurjet. Niitä tuli nopeasti listoille kolme pikkuparvea. Varpushaukkoja muutti, piekanoitakin edelleen, mutta puolen päivän jälkeen pikkulinnut alkoivat loppua, kurkia sentään näkyi vielä lisää. Ruskosuohaukka kierteli edustan ruoikon yllä ja ensimmäinen hiirihaukkakin näkyi. Viimeisten parin tunnin aikana muutto oli jo olematonta, nähtävää tarjosivat vainm paikalliset linnut. Vesilintuja oli jonkin verran ja lähitienoon paikalliset rastaat kiertelivät metsänreunassa. Kanahaukka kävi etsimässä saalista, muuten ohi meni vain joku peippo, hyyppä tai kyyhky silloin tällöin. Päivä oli kuitenkin tosi lämmin, iltasella mittarilukema nousi seitsemääntoista asteeseen. Kaakkoistuulikin siinä oli hiljalleen yltynyt kuuteen, seitsemään metriin sekunnissa.

Kotona sitten laskin päivän linnut, muuttajiksi merkittyjä oli ainakin 44 eri lajia ja 1254 yksilöä, joiden lisäksi kala- harmaa ja naurulokkeja sekä muita epämääräisiä kiertelijöitä 210 yksilöä. Tulos oli parempi kuin mihin Salon seudun kallioilla olin tottunut mutta paikkakin oli suosiollisempi. Kurkien summa nousi yli kahdensadan, piekanoiden kahteenkymmeneen. Vuoden lajilistaani taisi tulla 11 lisäystä.

***

( ruskosuohaukan näkee kai joka päivä Keinumäen edustalla )