Viisi vuosikymmentä sitten kevät
maaliskuussa jatkui lämpimänä. Lauantain 25.3.1967 vietin lähes
kokonaan ulkona, lämpöä oli pari kolme astetta, tuuli lounaassa ja
pilviä taivaalla vain vähän. Kevään ensimmäinen pulmunen löytyi
Vuohensaarentien varrelta, töyhtöhyyppiä oli siellä kymmeniä ja
kiuruja sekä kottaraisia parisataa. Tutulla Pettilän kierroksella
tuli vastaan toinen kevään ensimuuttaja, hiirihaukka.
Maanantaina 27.3. ehdin seuraavan
kerran lintuja katsomaan. Sää oli edelleen keväinen, lämpöä
nelisen astetta. Lintuja oli kuitenkin lauantaista vähemmän eikä
keväälle uusia lajeja näkynyt. Vain harmaalokkien määrä
Vuohensaarentien varren kaatopaikalla oli kasvanut selvästi.
Lajimäärä kasvoi toki lauantain yhdeksästätoista
kahteenkymmeneenyhteen.
Tiistaina 28.3. oli edelleen lämmintä,
nyt lounaistuuli oli yltynyt ja taivas vetäytynyt pilveen. Ei
sentään satanut vaikka vähän sen uhkaa ilmassa olikin. Kevään
ensihavainnon tein kalalokista, naurulokkeja oli jo kuusi, ensihavainto lajista oli tullut jo viikko sitten. Muutenkin kevät tuntui etenevän, lajeja
näkyi jo 26 eli enemmän kuin yhtenäkään päivänä ennen tuona
vuonna. Toki talvelta tuttuja lajeja oli nyt hyvin mukana, pari
teertä, närhi, töyhtötiainen ja hömötiaisia, mutta runsauskärki
oli jo vankasti kiurujen ja kottaraisten hallussa.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.