Viisi vuosikymmentä sitten VI

( olitko se sinä... )

19.3.1967 vietin pääosan silloisesta sunnuntaipäivästä ulkosalla, aamupuolen Halikonlahden tienoilla Vuohensaarentien varrella ja iltapäivän kiertäen taas vakiokierrokseni sirkkulan ja Pettilän tien kautta. Keli nyt ei ollut kaksinen, tosin yksi aste lämmintä mutta pilvistä oli ja jatkuvaa pikku tihkusadetta. Tuuli onneksi ei ollut kovaa.

Perjantain kierroksellani Halikonlahden silloiselle kaatopeikalle olivat tulleet ensimmäiset harmaalokit ja nyt niiden joukossa oli yksi mustaselkäinenkin, jonka olen kirjannut ylös selkälokkina. Tietysti näin jälkikäteen voi spekuloida että laji olisi sittenkin ollut merilokki, noin aikaisia selkälokkeja ei nykyisin juuri enää vastaan tule. Lajikin on voimakkaasti harvinaistunut noista ajoista joten suoraan tämän päivän tilanteeseen vertailu on vähän epäreilua.

Toinenkin keväälle uusi laji tuli vastaan samoilla tienoilla. Hempot olivat tulleet ruderaattiin talvitauon jälkeen. Kiuruja oli pelloilla jo puolitoistasataa ja kottaraisten määrä oli kasvanut kahteen ja puoleensataan.

Maaseutukierroksen parhaat havainnot olivat ylimuuttava varpushaukka ja Hämeenkylän tien varressa metsässä käkättänyt kanahaukka. Ne aloittavat soidintaan nytkin samalla tavalla pesillään kutsuen.

Päivä oli kai siihen mennessä kevään paras, 22 lajia olen kirjannut muistiin. Seuraava päivä 20.3.1967 oli maanantai ja koulupäivä. Koko ajan tietysti vilkuilin ikkunoista ulos ja taivaalle, näkisinkö jotakin kevään merkkejä, mutta vasta iltapuolella ehdin sitten kiertämään pikaisesti Sirkkulan lenkin. Pilvistä, sumuista ja lopuksi lumisateista oli koko ajan, lintuja ei näe helposti aikaisenakaan keväänä.

Sirkkulassakin näkyi nyt muuttavia töyhtöhyyppiä, tosin vain kaksi. Mustarastas, kottaraiset ja kiurut olivat siellä olleet jo pidempään. Tämän maanantain lajimäärä jäi kuuteentoista mutta päivä oli kuitenkin hyvänpuoleinen.

***

( vai olinko se minä... häh häh )