6.3.2017

Viisi vuosikymmentä sitten IV







Vuonna 1967, viisi vuosikymmentä sitten, 5.3. oli myös sunnuntai. Tein runsaan viiden tunnin ja kahdenkymmenen kilometrin pituisen lintukävelyn Salon keskustasta Karjaskylään, sieltä Sirkkulaan ja Merikulmalle ja sieltä takaisin keskustaan. Sää ei ollut paras mahdollinen, aamulla pari pakkasastetta ja sumupilveä, mitä ei hälventänyt edes lounaistuuli. Iltapäivällä puuskittainen tuuli tyyntyi ja näkyvyys parani runsaaseen pariin kilometriin. Lämpötilakin nousi hitusen plussan puolelle.


Kevät oli jo alkanut, edellisillä retkillä olin huomannut jo mustavariksia ja kottaraisia muutolla. Nyt muuttajia ei kuitenkaan ollut, vaikka juuri niitä toivoen taisin retkeäni venyttää. Neljätoista lajia sain kokoon. Keltasirkku oli selvästi runsain 115 yksilöllä, talitiainen yhtä selvä kakkonen 70 yksilöllä. Varikset ja harakat jäivät kahdenkymmenen yksilön lukemiin ja loput kymmeneen (hömötiainen) tai sen alle. Vuodelle uutena lajina havaitsin harmaapäätikan paluumatkalla Merikulmalta keskustaan.





Maanantai 6.3. oli myös koulupäivä, sen jälkeen ehdin vielä tekemään kolmen tunnin ja kolmentoista kilometrin retken vanhoille kotikulmille Pettilän tien varteen, mistä palailin kaupunkiin vanhaa rataa pitkin. Pilvistä ja tuulista oli edelleen eikä näkyvyyskään ollut kaksinen, paluumatkalla alkoi lisäksi sataa, vettä, koska lämpöä oli kuitenkin jo viitisen astetta plussan puolella.


Kahdentoista näkemäni lajin joukossa oli nyt yksi kottarainen, Sirkkulassa, muuttanut siis. Varpuset nousivat tämän kierroksen ykkösiksi, mutta kommenttiosuudessa olen keskittynyt peltopyihin. Kahdeksan linnun parven huomasin lähellä Hämmäistä, silloisen Muurlantien varressa. Pari päivää aikaisemmin olin nähnyt samankokoisen parven Pettilän kartanon mailla, se oli ollut paikalla jäljistä päätellen vain vähän aikaa ja siirtyi silloin jonkin matkaa länteen. Nyt olin vakuuttunut että sama parvi tämä voisi olla, siirtynyt siis muutaman kilometrin pohjoisemmaksi. Tosin jo syyspuolella miulla oli useita havaintoja peltopyistä juuri tuosta Hämmäisten kartanon lähipelloilta. Vaeltavathan ne, mutta yksilöllisten tunnisteiden puutteessa pitänee jättää spekulaatiot sellaisiksi.


***




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.