Tämän talven tilinpäätöstä tekemässä

( retken aloituslaji, lähes... )


Palailin juurilleni kun viime viikonloppu kului Salossa talvilintureittien uusintalaskennoissa. Kun takana oli vapaa viikko, yritin herätä lauantaina 25.2. aikaisin ja ehtiä yhdeksäksi kaupunkireitin aloituspisteeseen Vähäjokirantaan Sinisen Talon parkkipaikalle. Auton kello näytti tasan yhdeksää kun paikalle saavuin. Tosin se että ajoissa paikalle pääsin oli edellyttänyt etten ollut syönyt kotona mitään ennen lähtöä eikä eväitäkään mukana matkassa ollut. Nykyinen kaupunkireitti on vain puolet alkuperäisestä joten kyllä sen pystyy eväittäkin kiertämään. Sää suosi, oli seitsemän astetta pakkasta, pilvetöntä ja siis aurinkoista joten lämpötila nousi nopeasti, tuuli lännestä ei tuntunut kuin lyhyillä avoimilla osuuksilla.



Paikalla oli jo Lähteenojan Jari, kun vieressä asuu. Seppoa odotellessa katselimme mitä ympärillä on. Ohi meni aamupalaa etsivä varpushaukka, Jarin pihalintulaudalla kävi ruokailemassa peippo ja pari turkinkyyhkyä, tiklit kisailivat jokivarren ja pihan puissa. Seppo tuli akateemisen varttinsa verran myöhässä ja lähdimme kävelemään jokivartta Mököistenmäen ohi. Vähäojassa oli satametrinen sula pätkä ja siinä heti 67 heinäsorsaa. Yli lensi pari nuorta harmaalokkia Korvenmäen kaatopaikan suuntaan. Tiklejä löytyi jokivarresta lisää, tiaiset ja naakat riiustelivat jo keväisesti.



Helsingintielle tullessa kadunvarren koristeomenapuussa oli kolmenkymmenen tilhen parvi ja pihoilla mekastivat tavalliset sekä pikkuvarpuset. Keskustassa kun oltiin, puluja lenteli siellä täällä, muuten lajisto oli edelleen naakkoja ja tiaisia, lisänään molempia varpusia ja viherpeippoja. Riippusillan kulmilla oli turkinkyyhkyjä lisää kolmisen yksilöä.



Lisälajeja alkoi tulla enemmän vasta reitin länsipäähän tullessamme. Löytyi punatulkku, mustarastas, keltasirkku ja poikien evästauon aikana kuusitiainen. Lintuja oli kuitenkin aika vähän, mitään suurparvia ei näkynyt ja pikkuparvetkin olivat vain naakkoja. Muutama tilhi lisää tuli kuitenkin Pajulasta, samoin kolme irrallista fasaania.



Paluu keskustaan ei tuonut mitään uutta eivätkä lukemat muutenkaan kehittyneet. Puluja ei enää istu vanhan viljavaraston päällä kuten reitin alkuaikoina, asemapuistokin oli oudon tyhjä, vain joku tiainen eikä juuri edes viherpeippoja. Viereiset pari piharuokintaa olivat myös tällä kertaa kovin tyhjinä.



Lukkarinmäen laitaa kiertelimme loppukirin toivossa mutta ei sieltäkään uutta löytynyt, mustarastas, tiklejä, pikkuvarpusia varislintujan ja perustinttien lisänä. Jarin pihan kulmalle taas lopetimme, neljän tunnin kierros oli tuottanut nyt vain 663 lintua, tosin 21 lajista. Selvä ykkönen oli naakka 193 linnulla, kaikki muut jäivät selvästi alle sadan, talitiainen kakkosena ja heinäsorsa yhden parven ansiosta kolmantena.



Palatessa kävin katsomassa tilannetta Korvenmäen kaatopaikan laidalla. Ensimmäisenä minua tervehtivät korpit ja heti niiden perään vanha merikotka. Otin mukaan kameran ja seuraavaksi korppien takana lensi kaatopaikalta pois hiirihaukka. Siitä nappasin jokusen ruudun kun se poistui, ja keskityin kuvaamaan lähelle tulevia korppeja. Kun nousin läheisen kallion reunalle, lähtivät kaatopaikan lokit ilmaan. Harmaalokkeja oli puolitoistasataa, joukossa puolenkymmentä mustaselkäistä merilokkia ja yksi nuori isolokkikin, joka kuitenkin siirtyi nopeasti kauemmas harmaalokkien kanssa alueen vastakkaiseen reunaan odottelemaan tilanteen rauhoittumista. Kuvaa siitä en saanut, korpeista sen sijaan otin sataviisikymmentä ruutua kun aurinkokin suosi. Käpytikastakin sain retkilajin, reitiltä se oli jäänyt puuttumaan.



***

( useita tänä talvena vaikkei laskentaan tullutkaan )