Viisi vuosikymmentä sitten III

( harvoin kaupungissa )

Viisi vuosikymmentä sitten 25.2.1967 oli taas lauantai ja koulun jälkeen aikaa linturetkelle. Säätä ei voi valita, nyt oli pari astetta pakkasta, taivas pilvessä, tuuli luoteessa ja lunta sateli hiljalleen. Noin kolmen tunnin kierroksen tein sen ajan tapani mukaan keskustasta Karjaskylään ja sieltä Pettilän tietä Sirkkulaan sekä edelleen vanhaa rataa pitkin takaisin kohti keskustaa, eli aidon konservatiivin tapaan suuntauduin kohti menneisyyttä, vanhoja kotikulmiani.

Retkellä havaitsin kaksitoista lajia, neljä niistä olen alleviivannut eli katsonut vakiolajistoa erikoisemmiksi, ne olivat töyhtötiainen, mustarastas, käpytikka ja fasaani. Noista mustarastas oli oikeastaan ainoa tuohon aikaan erikoinen talvilintu, muut säännöllisiä vaikkeivät jokapäiväisiä. Olen listannut myös ennen retkeä kaupungissa havaitsemani seitsemän lajia, joista kaksi eli närhi ja pulu olivat sellaisia joita en retkellä havainnut.

Sunnuntaina 26.2. tein neljän tunnin retken, taas noille lapsuusajan tienoille, nyt lännestä päin. Pääkohteeni olivat Silkkismäki ja Toravuori eli lapsuusaikojeni ydinmaisemaa. Lämpö oli noussut nollaan, pilvistä oli yhä muttei sentään satanut.

Lajeja havaitsin tällä kertaa kolmetoista. Tavanomaisista poikkeavat olen taas alleviivannut, mukana ovat eilisistä viivatuista töyhtötiainen, käpytikka ja fasaani, uusina teeri ja pyy. Teeren kuulin sinä talvena ensi kertaa soidintelevan. Juttelin vanhan kansakoulu- ja muutenkin hyvän kaverin, Viljamaan Riston kanssa ja hän sanoi sen jo soidinnelleen monena päivänä. Erityisen innoissaan teeret olivat olleet edellispäivänä jolloin pulputusta oli kuulunut kolmelta eri taholta.

***

( peruslajistoa )