Lintumuisteluita XX

Hypätään vuoteen 1999, silloinen helmikuun alkupuolen säätila muistutti viimeviikkoista: kelpo pakkasista oltiin palautumassa nopean lauhtumisen ansiosta nollakeleihin. Vielä 12.2.1999 oli yöllä ollut kaksitoista pakkasastetta, nyt 13.2. aamulla enää viisi ja iltasella oltiin jo nollassa. Pakkaskelit olivat suosineet tähtitaivaan tarkkailua, nyt oli vahvasti sumuista eikä edes tuuli noussut sitä hälventämään.

Aamun alkajaisiksi tein Kaivokselan lenkin, silloisen ykkösvakioni. Alun perin tämä oli koiran kanssa tehtävä kierros, mutta Miska oli syksyn myrkytyksen jälkeen heikossa kunnossa eikä enää jaksanut kunnolla edes tämän mittaista yhtenäistä kävelyä. Oli todella kova marjalintutalvi. Räkättirastaita oli tullut helmikuun alkupuolella jostakin tuhansin, ja runsaan tunnin vakiollakin niitä näkyi nyt 1208 yksilöä. Tilhiäkin oli, tosin tuon aamun määrä 101 oli vielä aika vaatimaton. Muut reitin lajit jäivät kauas näiden taa, talitiaisia oli 69, viherpeippoja 58, sinitiaisia 50 ja muut jäivät vielä kauas näistäkin. Kaikkiaan reitillä näin 17 lajia ja 1637 lintua. Sumu tietysti peitti silmistä joukon varsinkin isompia lintuja.

Petikon metsässä miulla oli senaikaisen tavan mukaan ruokintapaikka ja sinne vein seuraavaksi täydennykseksi talia ja auringonkukan siemeniä. Lautaa ei oltu täysin tyhjennetty, tiaiset tuntuivat viihtyvän hyvin talipötköillä. Tintit olivat nytkin paikalla seuranaan kolme vihervarpusta, ja lähistöllä piileskeli myös mustarastas. Viereisellä riistaruokinnallakin käväisin, siellä oli hiljaista. Metsässä ympärillä kierteli muutama käpylintu ja närhiä huuteli paikalla kolmekin lintua. Yksi niistä matki välillä varista ja heittipä kerran ihan täydellisen korpinkin ohjelmistostaan. Kiertelin metsää hieman laajemminkin, palokärki kuului jostakin kauempaa, pohjantikka taisi viihtyä alueella kun muutama kuivuva kuusi oli ihan äskettäin kuorittu lupaavasti. Punatulkut hyräilivät jo puiden latvoissa ja maanrajasta löytyi pari uutta mustarastasta. Pyitä näkyi kolme jo auton lähellä ja kaksi huuteli riistaruokinnan takana kuusikkonotkoissa.

Takaisin palatessani Petikontien alkupäässä pyöri jälleen viidensadan räkätin suurparvi. Vantaankoskella pysähdyin, kehäkolmosen sillan alla sulassa oli kaksi koskikaraa, sulan vastakkaisilla puolilla. Sumu osoitti hienoisia hälvenemisen merkkejä joten päätin käväistä vielä Haltialassa. Tilhiä oli täälläkin, 120 linnun parvi. Pelloilla näkyi istuksivan variksia ja harakoita, ruokintapaikalla parveili tali- ja sinitiaisia, viherpeippoja ja varpusia joidne joukossa oli yksi pikkuvarpunen. Punatulkkuja tarkkaili tilannetta puissa ja välillä nekin uskaltautuivat ruokintapaikalle syömään. Kaikkiaan olin nyt ollut retkellä yli viisi tuntia, oli aika lähteä kotiin.

***