Lintumuisteluita XVI

Päivälleen kolme vuosikymmentä sitten kovana talvena 1987 kävimme exän kanssa Helsingissä messukeskuksen venenäyttelyssä. Linturetkeksi sen tein siten että menimme junalla päärautatieasemalle ja kävelimme sieltä Tokoinrannan, Linnunlaulun ja Alppilan kautta Pasilaan ja Messukeskukseen.

Keskustassa oli vain vähän sulaa vettä ja pullasorsien määrä oli pieni. Niiden joukossa oli vain yksi isokoskelo, ja yksi ainoa harmaalokki kierteli Töölönlahden yllä. Peruslinnustoa nyt oli jonkin verran, varislintuja, varpusia ja puluja. Linnunruokkijat olivat keränneet keskustaan satakunta viherpeippoa ja pari mustarastastakin. Hirmupakkaset olivat jo takana, nyt sitä oli vain kolmetoista astetta.

Saman verran pakkasta oli yhdeksännen päivän aamunakin. Koillistuuli oli heikkoa, taivaalla yläpilveä ja maan pinnassa pakkasusvaa. Tein Martinlaakson vakiolenkki kakkoseni aamupäivällä kiertäen sen vastakkaiseen suuntaan kuin tavallisesti, siis myötäpäivään. Kaunis keli piristi kovista pakkasista selvinneitä lintuja liikkumaan ja jopa laulamaan.

Kaikkiaan lenkillä näin kolmetoista lajia ja 289 lintua. Se oli todella hyvin kun sitä vertasi tammikuun ankeisiin pakkaskierroksiin. Tali- ja sinitiaiset olivat selviytyneet lintulautojen ääressä kohtalaisesti, edellisiä laskin 64 ja jälkimmäisiä 26 yksilöä, laulajiakin oli vastaavasti neljätoista ja viisitoista. Myös reitin kaksi kuusitiaista lauloivat. Varislinnut, varpuset ja pulut olivat säilyneet kokonsa ja/tai pelottomuutensa ansiosta hyvin. Ruokintapaikat olivat pelastaneet viherpeippojakin 35 yksilöä, niistäkin viisi oli jo laulutuulella, samoin yksi kolmesta punatulkusta. Pihoilla oli yksi mustarastas ja lähiön metsässä käpytikka sekä puukiipijä, viimemainittu osoittautui noista metsän pienistä hyönteissyöjistä tuona talvena yllättävän karaistuneeksi, niitä selvisi kevääseen hyvin kun hippiäiset kuolivat lähes kokonaan Suomesta.

Iltapäivällä aurinko oli lauhduttanut pakkasen kahdeksaan asteeseen. Töihin mennessä huomasin vielä pari kolme mustarastasta eläinten hautausmaan luona. Tammikuun puolella niiden joukossa oli ollut yksi sepelrastasmainen osittaisalbiinokin, nyt en sitä huomannut.

***