Lintumuisteluita XI

Vuoden 1996 helmikuu oli osaltani alkanut työpäivällä. Edessä oli kuitenkin vapaata. Olin sopinut käyttööni talon farmarifolkkarin jolla lähdin päivän päätteeksi kohti kotia ja retkivarusteet haettuani kohti länttä. Salossa mukaan tulivat Jari, Pepe ja Ilkka ja jatkoimme edelleen länteen. Ilkan mielestä auto oli kurainen joten käväisimme pikaisesti pesulla Piispanristillä ja siitä edelleen kiiltävän puhtaalla kärryllä Turkuun mistä saimme mukaan vielä Sepen. Samassa paikassa odottivat myös Kari ja Huttusen veljekset Oulusta.

Jatkoimme joukolla satamaan ja lautalla kohti Ahvenanmaata. Matka sujui mukavasti ja Pepellä oli niin mukavaa ettemme saaneet häntä mukaamme kun oli aika jäädä pois Maarianhaminassa. Me muut poistuimme Silja Europalta ja suunnistimme aamukahdelta Solhemiin.

Perjantai 2.2.1996 jatkui herätyksellä Solhemissa puoli yhdeksältä. Ruokailun jälkeen lähdimme kiertämään saarimaakuntaa aloittaen satamista. Pihalla touhusi käpytikka ja jotkut huomasivat pikkuvarpusenkin.

Lauttasatamassa ei lintuja näkynyt kuin kaukana, öljysatamassa sukelteli koskikara, ensi merimetso, alleja ja tukkasotkia. Nokikanaa ei näkynyt. Kalasatamassa oli merilokkeja muiden sukulaistensa mukana, merimuseon ja Pommernin luota etsittiin pullasorsien joukosta jouhisorsa. Pari räkättirastasta söi koristepensaiden marjoja.

Satamista suuntasimme Eckerön tielle. Pysähdys Jomalan kaatiksella tuotti närhen, korpin ja kottaraisia. Seuraava pysäkkimme oli vielä kaameamman hajuinen Hellesby Gårdin kaatopaikka, siellä päivystivät merikotka ja hiirihaukka. Toivelistalla olleet maakotkat, kangaskiuru, peippolinnut ja tunturikiuru jäivät löytymättä.

Eckerön lauttarannassa tuli taas meri vastaan. Meidän joukkueemme söi eväitä autossa sillä aikaa kun Karin porukka huomasi pari merikotkaa ja pilkkasiiven. Jatkoimme Käringsundiin mikä oli jäässä joten kävimme kurkistamassa Mellanön tuulimyllyllä maisemia, lapinharakka löytyi sieltäkin. Yhdessä sovittuna tavoitteena oli lähteä peräkanaa takaisin kohti Maarianhaminaa, mutta matkalla Karin joukkue eksyi meistä ja suunnisti takaisin Hellesby Gårdille. Me muut lähdimme käymään Hammaruddassa. Ilma oli kaunis ja meri tyyni, lintuja olisi kyllä voinut olla enemmän. Nytkin näimme merikotkan, merimetsoja, haahkoja ja pari isokäpylintua jotka olivat janoaan sammuttamassa lunta syöden levävallien päällä. Alliparvet liikkuivat merellä edessämme kun Sepe antoi raporttejaan paikallisradioille.

Iltaneljältä lähdimme palailemaan kämpän suuntaan. Kävimme kokeeksi vielä kurkistamassa Järsön kala-altaiden luona lintutilannetta mutta jäässä olivat ja harmaahaikarat tiessään. Kämpällä olimme viideltä ja vartin perässämme tuli myös Karin autokunta. Hellesbyn paikkaus oli tuottanut ampu- ja kanahaukan sekä tiklejä ja pikkuvarpusia. Kämpällä meitä odotti myös Pepe, joka oli palannut Tukholmasta, väsynyt tuntui olevan ja unia veteli punahuulisorsajahdista uupuneena...

***

( maisemat reittimme varrelta, kymmenen vuotta myöhemmin otettuina, tämä kertomuksen kohteena oleva retki miulla on videotallenteena )