Vihkoon vietyä XCIX

( joukkue Hamarijärvellä )

Neljä vuosikymmentä sitten vuosi 1977 alkoi Helsingissä, silloisen kotini ikkunasta Roihuvuoressa ensimmäinen näkemäni lintu oli peippokoiras. Saloon lähdin viettämään laskentaviikonloppua.

Vuoden toisena päivänä laskimme sitten Sällylän Sepon, Laihon Ilkan ja Virtasen Kimmon kanssa uutta talvilintureittiä Perniön Hamarijärven ja Teijon erämaamaisemassa. Säässä ei ollut mitään vikaa, pakkasta vajaat viisi astetta, pilvistä eikä tuuli ollut häiritsevän kovaa. Lumi teki tepposet, sitä oli kolmisenkymmentä senttiä ja yhdentoista kilometrin tolskaaminen siinä hangessa oli kuntoilua kerrakseen, nimittäin suksia ei mukana ollut. Laskenta-aika venähti hangessa rämpiessä lähes kuusituntiseksi.

Retki oli tyypillinen erämaakierros, lintuja näimme 123 yksilöä, sentään kuudestatoista lajista. Pieni pettymys oli että reitin kanalinnut jäivät yhteen pyyhyn. Tiaisiakin näkyi vähänpuoleisesti, talitiaisia emme nyt metsästä kolmea enempää odottaneetkaan mutta hömötiaisten määrän jääminen vain kahteen yksilöön oli nolo yllätys. Töyhtötiaisia oli sentään viisi, kuusitiaisia vain yksi. Puukiipijä tuli yhden yksilön myötä listoille mutta hippiäiset tekivät hyvän tuloksen, peräti 44 yksilöä. Varislinnuista metsässä tuli vastaan vain kaksi närheä, illalla näkyi neljän variksen parvi lennossa yöpymispaikkaansa.

( tauolla )

Retken toiseksi runsain lintu oli urpiainen joita oli liikkeellä itään neljänkymmenen yksilön parvi. Lennossa metsän tai suon yllä huomattiin lisäksi yksinäinen viherpeippo, vihervarpunen ja pari räkättirastasta. Teijon kartanon metsään laitetulle riistaruokinnalle oli löytänyt kaksitoista keltasirkkua.

Seuraavana päivänä laskennat jatkuivat Kiikalan Varesjoen ja Hyyppärän maastossa. Virtasen Kimmo jäi suosiolla kotiin, Sepe ja Ilkka olivat edelleen mukana. Sää oli samaa kuin eilenkin, ja luntakin saman verran. Komppaaminen kävi raskaaksi erityisesti Sepelle, joka taisi saada polveensa jonkinlaisen jännetupen tulehduksen ja joutui klenkkaamaan toinen jalka suorana puolet yhdentoista kilometrin kierroksesta.

( suota Hamarijärven takaa )

Kanalintujen suhteen tämä reitti ei ollut eilistä parempi, vain yksi pyy täälläkin. Sillä oli myös uhka, kanahaukka huomattiin Hyyppärällä evästauon aikaan. Käpytikkojakin kummallakin reitillä oli kaksi, täällä närhiä oli vain yksi.

Varesjoki säilyy suurelta osaltaan avoimena läpi talven ja niinpä koskikaroja löysimme sen varrelta kolme. Sahan luona oli kuusi talitiaista ja yksi sinitiainen, siinä oli reitin ainoa asuttu paikka. Talojen kulmilta löytyi myös viisi keltasirkkua. Metsistä löytyi nyt seitsemän hömötiaista, kahdeksan töyhtötiaista ja yksi kuusitiainen, puukiipijöitä oli jokinotkossa viisi. Hippiäisiä oli täälläkin paljon, vaikka 21 yksilöä jäikin alle puoleen eilisestä tuloksesta.

(houkutteleeko yrittämään tuosta eteenpäin, Varesjokinotkoa )

Tilhiä muutteli yli kahdenkymmenen linnun parvi ja täälläkin huomattiin iltahämärissä viiden variksen porukka joka oli lennossa yöpymään jonnekin lähelle. Kaikkiaan huomasimme reitillä kuusitoista lajia, saman kuin eilen, yksilöitä oli vain 91.

Molemmat laskentareitit olivat aika vaativia eivätkä ne jääneet pitkäksi aikaa listoille. Nyt ne tehtiin koska teimme noina vuosina kosteikko- ja suokartoituksia ja valmistelimme vielä niihin liittyviä julkaisuja ja valokuvanäyttelyitä. Kamerat olivat nytkin mukana.

***

( Hyyppärän maisemia )