Talven kahdet kasvot

( ruokintahässäkkää kyhmärin ympärillä )

Tämä vuosi jatkui loppiaisena pirteän pakkasen ryydittämänä aurinkoisena ja tuulettomana vuoden tähän asti parhaana ulkoilupäivänä. Ne, jotka piiloutuivat kylmän pelossa sisätiloihin tekivät varmasti elämänsä virheen.

Puolilta päivin lähdin ulos. Pihan ruokinnalle oli ilmaantunut tällä kertaa peippo. Kävelin kierroksen taajaman keskustassa ja lähdin sitten ruokintapaikkojen kautta kohti Hiekkaharjun asemaa. Tilhiä oli pikkuparvi kotinurkilla ja samoin kuin torstaina ne ruokailivat vähillä pihlajiin jääneillä marjoilla. Alkutalvesta täälläkin oli paljon tilhiä jotka ruokailivat lintulautojen ja ruokintapaikkojen alle pudonneilla siemenillä. Muutkin harrastajat ovat huomanneet tuon tilhien tämänsyksyisen tavan käyttää muitakin ravintolähteitä kuin vain marjoja, viimeksi tuollaisen lintulautatilhen näin kolmisen päivää sitten.

Pakkaspäivä ei pidätellyt kuusitiaista joka lauloi innokkaasti Hiekkaharjussa. Laulavia talitiaisia kuulin jo vuodenvaihteen kahta puolta ja mustarastaskin ehti aloittaa laulunsa heti päivää uudenvuoden jälkeen. Hiekkaharjusta astuin junaan joka kuljetti miut Helsingin keskustaan. Varpusia, pikkuvarpusia, tiaisia ja mustarastaita oli pitkin kävelytien reunoja kun kuljin Tokoinrannan sulapaikalle katsomaan mitä vesilinnuille kuuluu. Niitä oli keskittynyt tavan mukaan ruokkijoita odottamaan satoja. Heinäsorsien joukossa oli taas viime talvesta tuttu albiino, samoin yksi haapana ja pari valkoposkihanhea. Leivänheittäjät saivat ruoikosta esiin nuoren kyhmyjoutsenen jonka narskuvaa ääntelyä olin jo tovin ehtinyt seurailla. Osansa leivänpaloista yrittivät kaapata myös paikalla olleet kalalokit.

( tämä kyllä pärjää aina leipäjonossa )

Lyhyen kierroksen jälkeen palasin taas junalla Hiekkaharjuun ja lähdin kävelemään kotia kohti nyt radan toista laitaa ja siitä jatkaen koiranulkoiluttajien tallomaa polkua Rekolanojan länsirantaa pitkin. Siellä minua vastaan tuli vuoden ensimmäinen pyrstötiaisparvi, ja lähempänä Koivukylää myös koskikara, joka tosin lähti puroa pitkin pohjoiseen, ehkä peräti yöpymään sillä ilta alkoi olla jo pitkällä.

Kaikkiaan päivän mittaan näin 23 eri lajia joka oli tähän mennessä vuoden toiseksi paras päiväsumma.

Paljon voi muuttua yhdessä yössä ja nytkin kun kävin viikon viimeistä kertaa töissä, mennessä oli 22 pakkasastetta ja palatessa vain kuusi, tuuli kovaa ja lumisade alkamassa. Töiden päälle nukuin puolille päivin ja vielä herätessäkin ulkona tuntui kolistelevan periankea tuiskukeli.

Kaksi ja puoli tuntia lauantainakin kävelin Koivukylää ympäri tuolta ja täältä, linnut olivat eilistä vaisumpia, juuri mitään ei helposti näkynyt. Ruokinnoille oli kokoontunut jostakin uusia viherpeippojen ja keltasirkkujen parvia, muuten lajisto oli kuin eilen mutta vähäisempää. Peippo näyttäytyi vaihteeksi pallokentän ja paloaseman ruokinnoilla, joten talvi on tuonut niitäkin lisää leveämmän leivän ääreen. Rekolanojan ja Havukosken pienet sulat olivat linnuttomia, tosin komppaajien jälkiä näkyi pitkin sulapaikkojen laitoja, lienevätkö sitten linnut pelästyneet niitä.

***

( mulle kelpaisi pelkkä kaurakin )