28.12.1970: Vuosi alkoi kallistua
loppuaan kohti Jurmossa. Päivän lämpötila oli nollan kahta
puolta, taivas pilvinen, vasta illalla hieman rakoja pilvipeitteessä.
Tuuli pysytteli kevyenä, lännen ja lounaan välisenä. Näkyvyys
vaihteli mutta Utöseen asti ei näkynyt koko päivänä, pitkin
päivää sateli milloin lunta, milloin tihkua.
Retkellä olimme yhdeksästä kolmeen.
Nyt alkoi löytyä vähän lintujakin. Heinäsorsat veivät
vesilintujen ykköspaikan 46 yksilöllä allien jäädessä
tavanomaiseen 24 yksilöön. Telkkien ja haahkojen lisänä oli nyt
myös yksi isokoskelo ja talvipukuinen kuikka, viimemainittu
Itäriutan pohjoispuolen lahdessa.
Merisirrejäkin löytyi taas pitkästä
aikaa, kolmetoista lintua piipersi somerikossa ”Kallioniemen
kainalossa” eli Moringharun ja pääsaaren välisellä kannaksella.
Lokkien määrä oli eilisellä tasolla.
Saaren maalinnustossakin oli pieniä
muutoksia, teerien määrä oli noussut 21 lintuun. Runsain lintu
maalla oli vihervarpunen, sitä oli kahdessa ryhmässä yhteensä
noin 50 yksilöä, niiden joukossa oli myös pari urpiaista.
Käpytikka oli taas saanut seurakseen toisen lajikumppanin
männikköön. Leppälehtoon oli ilmaantunut peippokoiras.
Varikset raakkuivat aamuhämärissä
lenkille lähtiessä, joku rastas piilotteli männikön reunan
katajikossa ja saaressa kierteli ainakin kolmetoista talitiaista.
Sateesta huolimatta päivän lajisumma nousi seitsemääntoista,
taisi sivuta ensimmäisenä päivänä tehtyä retkiennätystä.
***
(siinä "Kallioniemen kainalo", kuvanoton aikaan vesi on ollut korkealla, Moringharuun pitäisi kahlata. tavallisesti sinne pääsee sorakannasta pitkin kuivin jaloin )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.