Vihkoon vietyä LVIII

14.11.1978: Vietin vuosilomaa työstä, koska tarkoitus oli lähteä kuun vaihteessa suorittamaan siviilipalvelusta. Helsingin kämppäni olin luovuttanut pois ja tavarani olivat vanhempien luona Salossa, niin miekin. Halikonlahdella retkeilin nyt synkkää marraskuuta, toki ajatus lähteä viettämään loppuloma kohta Jurmoon.


Pari päivää stten olin lahden vedenpuhdistusaltailta huomannut oudon vesilinnun, jonka onnistuin määrittämään nuoreksi kyhmyhaahkanaaraaksi. Se oli paikalla nytkin ja kirjasin tietysti yhä uusia tuntomerkkejä vihkooni siitä. Illan lopuksi se nousi siivilleen ja lensi keskelle Viurilanlahtea, kenties etsimään itselleen sopivampaa ruokaa. Pois se ei kyllä lähtenyt, sitä taidettiin käydä katsomassa ihan kuun loppuun asti, nyt sen olemassaolosta ei tainnut tietää vielä kukaan muu kuin mie. Näin muita salolaisia harrastajia vasta seuraavina päivinä minkä jälkeen tieto linnusta levisi nopeasti muuallekin. Muistaakseni Virtasen Kimmo tuli vastaan kirjastossa ja Laihon Ilkan kanssa olimme parin päivän päästä Suomusjärven Kitulassa avaamassa Kiskon-Perniönjoen valokuvanäyttelyä joka sitten kiersikin pitkään alueen kuntien kirjastoissa. Sen jälkeen kun Sepe kirjasi havainnon linnusta Turun Yliopiston biologian laitoksen ilmoitustaulun pinnalistaan, turkulaisetkin alkoivat käydä paikalla sitä katsomassa, olihan se ensimmäinen ja pitkän aikaa ainoakin syysmuuton aikainen havainto lajista TLY:n alueelta.

14.11.2016: Parin viikon mittainen talvi on taittumassa. Pilvipeite ja asteen pakkanen estivät lunta vielä sulamasta mutta lähipäivinä se loskaantuu ja taitaa valua vetenä ojiin. Tein pienen päiväkävelyn kotikulmilla Koivukylän ympäristössä. Marjalinnut ovat puhdistaneet pihlajat eikä isompia tilhiparvia enää näkynyt, vain jokunen ylimuuttava pikkuporukka. Mustarastaita täällä riittää, kuten joka talvi nykyisin. Ne eivät enää turvaudu pelkästään marjoihin vaan käyttävät myös lintulautojen antimia. Muista syksyn vaeltelijoista tänään tuli vastaan parvi pyrstötiaisia, niitä saattaa löytää tulevana talvenakin.

Vedet ovat jäätyneet mutta sulaa on vaikkapa Keravanjoen Havukoskessa. Siellä viipyili vielä heinäsorsia ja yksi koskikara, sorsat varmasti odotellen myös ohikulkijoiden tuomia leivänmuruja. Ruokintapaikkoja on lähistöllä useita. Niillä ruokailee tällä hetkellä mustarastaiden lisäksi enimmäkseen tiaisia, keltasirkkuja, viherpeippoja ja varislintuja. Kotikulmilla ei näy harvinaisia talvehtijoita. Punarinta viivyttelee edelleen talojen pihoilla, peippoja ja järrejä näkee myös toisinaan. Todellisia harvinaisuuksia pitää etsiä edelleen kauempaa.

***