Tartuin tilaisuuteen II

Tänäänkin päätin tarttua tilaisuuteen, kun näyttää kokonaan unohtuneen että haastoin sen kuolemankin kisaamaan kanssani. Sastamalassa on hyvän aikaa oleskellut punapyrstölepinkäinen, ja kun se ei lähtenyt edes sen jälkeen kun se rengastettiin, päättelin että se pysyy paikalla vaikka lähtisinkin sitä katsomaan. Voihan se tietysti törmätä vaikka junaan kun se ihan radan vieressä viihtyy, mutta silläkin riskillä lähdin sitten entiseen Vammalaan. Tämä laji on tietysti miulle vähän traumaattinen kun muistan että vuosia sitten lähdin sitä bongaamaan Porin lähelle Nakkilaan ja perillä tapasinkin sitten vain pikkulepinkäisiä ja vääntäjiä, lintu oli lähtenyt.

Ei tämäkään helppo ollut, syynä oli se, että laitoin osoitteen puhelimen navigaattoriin ja se päätti harhauttaa miut välillä keskelle metsää ja yllytti koko ajan lähtemään jollekin merkin mukaan umpikujalle. No, Vesilahdella kun oltiin, tuolla metsässä oli ihan joukottain entisiä Laukon peuroja, nykyisiä valkohäntäkauriita. Ihan kiva niitäkin oli tietysti katsella.

Aikanaan sitten löysin vaneritehtaan viereen. Pellolla juoksenteli useampikin bongari ja kamerankantaja joilla oli tutun näköiset Sigman putket mukana. En lähtenyt pellolle ollenkaan vaan seisoksin paikallani ja odottelin että höntyilijät tuovat sen tirpan lähemmäs. Ei se kovin lähelle tullut, mutta muutaman tuntokuvan otin sitten sekä kameralla että kännykällä. Tähän laitan yhden kummaltakin välineeltä, voi sitten arvailla kumpi on kummalla otettu...

Paluumatkalla tarkistin huvikseni että navigaattori sekoili edelleen ihan samalla paikalla, olisi jälleen ohjannut miut sienimetsään Tikkurilan sijasta. Taitaa olla ekoterroristien hakkeroima koko ohjelma.

***