Vihkoon vietyä XXVI

8.9.1974: Aamuviideltä oli kohtalainen etelätuuli, puolipilvistä, hyvä näkyvyys ja neljätoista astetta lämmintä, aiempaan verrattuna kaunis ilma. Tuuli nyt oli sellainen että muutontarkkailumme aamukuudelta venyi vain runsaan vartin mittaiseksi, vastatuuleen ei muuta juuri mitään, muutama lapinsirkku sentään liikkui vaihteleviin ilmansuuntiin, mahdollisia paikallisia.

Männikössä oli runsaimmin räkättejä ja peippoja. Laulurastas ja muutama hippiäinen osoittivat muuton alkaneen, eilisiä tähtiä meni myös muutama pikkuryhmä enimmäkseen itään, eilinen muutto oli suuntautunut lounaaseen. Lähdimme kiertämään nummea ja etelärantaa eilisen mustaleppälinnun toivossa mutta lintu oli lentänyt, emme ainakaan enää sitä nähneet.

Petolintuja lensi niin että mekin näimme, kolme nuorta sinisuohaukkaa, kolme tuulihaukkaa, pari varpushaukkaa ja länsipäähän ehtiessämme ampuhaukka järvellä ja kylän yllä mehiläishaukka.

Vesilinnuista näimme tavanomaiset länsipään lukemat, pari gaviaa muutti länteen, haahkoja 160, isokoskeloita 50 ja kyhmyjoutsenia 23, sorsat ja lokit olivat tuulta paossa riuttojen välisillä lahdilla, näistä huomattavin lukema oli jouhisorsien 28 yksilöä yhtenä parvena. Kahlaajia oli enää kymmenen lajia, kaikkien määrät olivat eilisestä vähentyneet. Keräkurmitsaa ei enää näkynyt, olikohan se eilinen muuttaja se joka oli ollut paikalla aiemmin ja nyt siis muualla...

Länsipään kierros tuotti kaikkiaan 48 lajia, vaatimattomasti. Lähdimme saarelta kello 13:30 mikä oli onnistunut ajoitus, kymmenen minuuttia myöhemmin alkoi sataa. Siinä ajaessa näkyi kyllä haahkoja, lokkeja ja sen tapaista mutta keskityin kuuntelemaan miten Jarista oli tullut onnellinen veneenomistaja ja mitä hän oli sillä ja siihen oston jälkeen aikaan saanut. Alma ajeli vuosien mittaan tutuksi käyvää verkkaista vauhtia kohti Nauvoa ja sitten Paraisia. Merimatkalta emme muuta uutta enää nähneetkään mutta siitä sovimme että pitää vielä kokeilla toistekin mitä saaristosta veneellä löytää, seuraavaan retkeen ei sitten mennyt kuukauttakaan.

Auton ikkunasta tuli vielä napattua käki Nauvon kirkolta, naakkoja ja vielä hiirihaukka Vikomin lossipaikalta, kaksi viimemainittua retkilajeiksi. Kaikkiaan retkelläni 3.-8.IX 1974 tuli havaittua ainakin 94 eri lajia. Tuohon aikaan retkilajilistojen ylläpito erityisesti lintuasemaretkillä oli tapanani, nykyisin teen sitä harvoin.

Paraisten ja Nauvon väliseltä lautalta Jari huomasi vielä tuulihaukan, se on viimeinen lintumerkintäni tuolta retkeltä. Kello oli tuolloin jo vartia yli seitsemän. Sen jälkeen olen merkinnyt muistiin vielä yhden yliajetun siilin valtatie ykköseltä, Piikkiön Tammisillasta. Opintojen oli määrä alkaa seuraavana päivänä mutta tuo merkintä viittaa siihen että ajoin Jarin auton kyydissä ensin Saloon ja sieltä sitten bussilla Turkuun maanantaina, minkä matkan taas vahvistaa merkintä yliajetusta keltasirkusta Halikon Kavantolassa. Seuraava lintumerkintä vihossani on 10.IX TYKS:n pihalla havaitsemani tuttu mustavalkoinen naakka joka kiusasi jo monettako vuotta olemalla niiiiin idännaakan näköinen kuin vain voi olla.

***

( kippari valmiina lähtöön, suunta mantereelle )